Tiedote
Yli 20 000 allekirjoittanutta
Vetoomus parempien mielenterveyspalvelujen puolesta
luovutettiin ministeri Paula Risikolle
Valtakunnallisen mielenterveysjärjestöt ja joukko kansalaisaktiiveja vetoavat päättäjiin parempien mielenterveyspalvelujen puolesta. Puolen vuoden aikana 23.726 kansalaista on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan kunnilta päättäväisyyttä järjestää riittävät ja tasokkaat mielenterveyspalvelut ja valtiolta sanktiota, jos kunta laiminlyö tehtävänsä huolehtia psyykkisesti sairastuneista. Vetoomus allekirjoituksineen luovutettiin ministeri Paula Risikolle keskiviikkona.
– Tässä kuussa julkistetun Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmia omakohtaisesti kokeneet ja heidän omaisensa uskovat, että sairastuneet mielletään liian usein kroonisiksi tapauksiksi, ja tavoitellaan heidän tilansa pitämistä entisellään. Saman barometrin mukaan psykologeista ja psykiatreista valtaosa on sitä mieltä, että mielenterveyspotilaalle annetaan liian usein vain sairaslomaa tai lääkehoitoa, mutta ei mitään muuta, Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri sanoi vetoomuksen luovutustilaisuudessa.
Psyykkinen sairastaminen Suomessa merkitsee vaaraa joutua yhteiskunnan ulkopuolelle ja köyhyyden kierteeseen. Kuntien mielenterveystyön suunnittelussa ja sen arvioinnissa tulee olla mukana kokemusasiantuntijoita, kuntoutujia ja heidän omaisiaan. Psyykkisiin sairauksiin tulee saada hoitoa samalla tavalla kuin fyysisiin eikä hoito saa olla riippuvainen siitä, millä paikkakunnalla henkilö asuu tai mitä kieltä hän puhuu. Avohoitoa kehitettäessä huomiota tulee erityisesti kiinnittää psykososiaaliseen tukeen ja kuntoutukseen.
– Päättäjien pitää puuttua asiaan nyt, ettei kuilu potilaan ja hoitoon pääsyn välillä enää kasva tulevaisuudessa lisää. Jo nyt julkisella puolella on todella vaikea päästä hoitoon kohtuullisen odotusajan sisällä. Myös hoidon laatuun pitää kiinnittää huomiota. Sen parantaminen alkaa koulutuksen kehittämisestä. Mielenterveysalan ammattilaisten koulutuksessa pitää painottaa ihmisläheisen ja yksilöllisen kohtelun tärkeyttä hoitosuhteissa, Jussi Lehtonen sanoi tilaisuudessa.
Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Aminoff nosti tilaisuudessa esiin mielenterveyskuntoutujien omaisten kuormittuneisuuden. Omaiset mielenterveystyön tukena -järjestöjen jäsenistä vähintään 25 prosenttia tarvitsee omaishoidon tukitoimia: taloudellista korvausta omaishoidosta ja omaa jaksamista auttavia tukitoimia. Omaisilla on arvokasta tietoa sairastuneen läheisensä voinnista ja arkipäivän selviämisestä. Siksi heidät on otettava mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmia laadittaessa. Samalla tulee selvittää, millainen kuntoutus/hoitomuoto tukisi myös omaisten itsenäistä jaksamista. Omaiset ovat tutkimusten mukaan moninkertaisessa riskissä normaaliväestöön verrattuna sairastua stressiperäisiin sairauksiin, kuten masennukseen.
Kolmannen sektorin toiminta ja sen rahoitus pitää varmistaa valtion tai kunnan taholta, niiden tärkeä toiminta ei saa kaatua rahoitusongelmiin. Julkisen tahon sijoitus kolmannen sektorin toimintaan maksaa itsensä varmasti takaisin.
Aloite nimien keräämiseen vetoomuksen taakse tuli huolestuneilta kansalaisilta. Valtakunnalliset mielenterveysjärjestöt lähtivät viemään asiaa eteenpäin. Suurin osa nimistä kerättiin listoilla, joita oli esillä toimipaikoissa ja tapahtumissa. Kolmannes allekirjoitti nimensä Mielenterveyden keskusliiton nettisivuilla.
Lisätietoja:
verksamhetsledare Bodil Viitanen, tel. 050 525 1243
Psykosociala förbundet rf (entinen Finlands Svenska Psykosociala Centralförbund) www.fspc.fi
toiminnanjohtaja Timo Peltovuori, puh. 0500 438 858
Mielenterveyden keskusliitto, www.mtkl.fi
toiminnanjohtaja Kristiina Aminoff, puh. 050 530 8120
Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto, www.omaisten.org
toiminnanjohtaja Marita Ruohonen, puh. (09) 6155 1700
Suomen Mielenterveysseura , www.mielenterveysseura.fi/