Kun mielenterveyskuntoutujana lähtee miettimään omaa työllistymistään on usein ensin ylitettävä monta mielen kynnystä. On rohkaistava itsensä, etsittävä tietoa, kyseltävä ja oltava valmis yrittämään todennäköisesti useammankin kerran. Tärkeintä on usko omaan itseensä, osaamiseensa ja voimavaroihinsa.
Mielenterveyskuntoutujan, kuten jokaisen työnhakijan, pitää vakuuttaa työnantaja työkyvystään ennen palkkaamistaan. Työnantajan asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan voivat olla ennakkoluuloisia osin tietämättömyydestä johtuen. Toisaalta yleiset asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat myös parantuneet, ja useimmiten työnantajien suhtautuminen on avointa ja ymmärtäväistä.
Ennen työhaastattelua kannattaa tarkoin miettiä millä sanoilla kertoo haastattelussa mahdollisesti esille tulevasta työkyvyttömyysajastaan tai aukoista ansioluettelossa. Silloin voi olla hyvä vaikka korostaa, että on joutunut käsittelemään monia asioita menneisyydessään, mutta että asiat ovat myös selvinneet ja sairaus on näin jopa vahvistanut kohtaamaan tulevaisuudessa mahdollisia vastoinkäymisiä ja opettanut selviytymismalleja niissä.
Mahdollisuudet lisääntyneet
Työelämä tarvitsee kaikenlaisia osaajia ja tekijöitä. Viime vuosina työn tekemisen tavat ja mahdollisuudet ovat huomattavasti laajentuneet. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla jokainen voi tehdä palkkatyötä. Eläkkeellä tai kuntoutustuella ollessaan voi aloittaa työnteon vähitellen ja kunnon kohentuessa jatkaa jopa kokoaikaiseen työhön jättäen työkyvyttömyyseläkkeensä väliaikaisesti lepäämään.
Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla Kelan takuueläkkeen varassa oleva saa ansaita enintään 687,74 euroa (uusi ansaintaraja 1.3.2011 lähtien). Työeläkelaitoksen maksamaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita 40 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta tai jos edellä tarkoitettu 40 prosenttia on vähemmän kuin 687 euroa, kuitenkin vähintään 687,74 euroa kuukaudessa. Osatyökyvyttömyyseläkettä saavalla vastaava ansaintaraja on 60% tai vähintään 687,74.
Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää myös ”lepäämään” eli eläkkeen maksun voi laittaa tauolle vähintään 3 kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lepäävä työkyvyttömyyseläke palautetaan maksuun ilman uutta työkyvyn arviointia, jos työansiot vähenevät alle 687, 74 euroon kuukaudessa tai työnteko päättyy. Jos oman ansaintarajan ylittävä työnteko jatkuu yhtäjaksoisesti yli 2 vuotta, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan.
Ansiotulo vaikuttaa aina eläkkeensaajan asumistukeen, mutta ansaintarajan noustua ja takuueläkkeen tultua voimaan, on useimmiten kannattavaa tehdä palkkatyötä ja eläkkeenkin ohella tehtävä työ lisää vanhuuseläkkeen määrää.
Työtaidot ajantasalle
Kun pitkän eläkkeellä olon jälkeen alkaa harkita työllistymismahdollisuuksiaan, on ehkä aloitettava työtaitojen päivittämisestä ja koulutuksen puuttuessa koulun penkille palaamisesta. Useat erikoisammattioppilaitokset järjestävät valmentavia opintojaksoja, jolloin voi kerrata unohtuneita tietoja ja taitoja ja opetella uudestaan opiskelurutiinia. Valmentavilla linjoilla voi myös ohjatusti miettiä mihin ammatillisiin opintoihin haluaisi suuntautua, jos on hankaluuksia valita alaa.
Työvoimatoimisto tarjoaa myös palvelujaan omien työtaitojen ajan tasalle päivittämisessä erilaisin kurssein. Työvoimatoimistossa on oma ammatillisen kuntoutumisen erikoisyksikkö, johon kannattaa hakeutua.
Aikuiskoulutuksessa voi myös opiskella muutaman vuoden ammattitutkintoja ja päivittää työtaitojaan. Ne suoritetaan usein näyttökokeella, jolloin opitut työtaidot osoitetaan aidossa työtilanteessa arvioijien läsnä ollessa.
Sosiaaliset yritykset voivat olla yksi työllistymisen mahdollisuus. Myös työvoimatoimistojen palkkatuki vajaakuntoisille on yksi työllistymisen keino. Palkkatuen saamisessa haasteena ovat työvoimatoimistojen erilaiset kannat palkkatuen myöntämisestä työkyvyttömyyseläkkeellä oleville työnhakijoille. Klubitalon siirtymätyöohjelma mielenterveyskuntoutujille on myös yksi mahdollisuus kuntoutua takaisin työelämään sekä kokeilla omaa työkykyään ja jaksamistaan.
Kunnat avainasemassa
Kunnat voisivat myös panostaa enemmän mielenterveyskuntoutujien työsuhteisen palkkatyöllistämisen edistämiseen. Helsingissä hyvänä esimerkkinä kunnan kiinnostuksesta vajaakuntoisten työllistämiseen on Helsingin sosiaaliviraston Tuetun Työllistämisen palvelu, joka tukee kehitysvammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä avoimille markkinoille.
Kokonaisvaltaiseen palvelujärjestelmään kuuluu työpaikan hankkiminen, yksilöllinen koulutus työtehtäviin, jatkuva tuki työpaikoilla tukikäyntien avulla ja työsuhteen ylläpito. Tästä palvelusta on ollut paljon myönteisiä kokemuksia ja se soveltuisi myös hyvin mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukemiseen. Toivottavasti kunnat ottaisivat hyvistä kokemuksista oppia ja jatkaisivat tällaisten palvelujen lisäämistä kaikkien vajaakuntoisien työllistymisessä.
Mielenterveyskuntoutujan työllistymiseen on monia polkuja; niistä täytyy vain löytää itselle sopiva. Palvelujen hajanaisuus ja niihin pääsemisen sattumanvaraisuus ovat haasteellisia asioita työelämään palaaville mielenterveyskuntoutujille.
Työhön pyrkivältä mielenterveyskuntoutujalta vaaditaan paljon omatoimisuutta. Tarvittaisiinkin paljon enemmän voimavarasuuntautunutta työhön tukemista ja tietoa työllistymisen keinoista.
Eija Rautakorpi, työllisyyspäällikkö
Pia Rainio, kurssisihteeri
Mielenterveyden keskusliitto
