Nuoren persoonallisuudessa tapahtuvat suuret muutokset voivat viitata siihen, että kaikki ei ole hyvin. Nuori voi esimerkiksi yhtäkkiä vetäytyä tai ihannoida aseita ja väkivaltaa, kaveripiiri voi muuttua tai nuori eristäytyä, ja näihin asioihin aikuisen tulee puuttua.
Ulkopuolisuuden tunne, vieraantuminen kouluyhteisöstä, masentuneisuus, vihakulttuuriin samastuminen, toisten epäinhimillistäminen ja suvaitsemattomuus ovat riskitekijöitä. Kuitenkaan näitä tekijöitä ei voida tulkita toisistaan irrallaan, vaan useampien tulee olla voimassa samaan aikaan. Ennakointi on kuitenkin vaikeaa, sillä koulusurmaajien välillä on paljon eroja.
Mielenterveyspalvelut keskiössä
Yhteistä molemmille 2000-luvun tapahtumille on joka tapauksessa se, että nuoret olivat hakeneet apua mielenterveyden häiriöihinsä, mutta apu ei ollut riittävää. Mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja hoidon seuranta ovat tärkeimpiä ennaltaehkäiseviä tekijöitä. Nuorten mielenterveydellisiä palveluja ei voikaan kehittää liikaa. On tärkeää, että aikuinen kykenisi huomaamaan, jos nuorella ei ole kaikki hyvin. On normaalia, että jokaisella on hyvät ja huonot hetkensä, mutta jos huonoja tuntuu olevan huomattavasti enemmän, nuori tarvitsee enemmän tukea. Jos huoli nuoren voinnista herää, lisätietoa tulee etsiä niin nuorelta itseltään kuin hänen vanhemmiltaan, koulutovereiltaan ja opettajiltaan.
Yhteenkuuluvuus ja kouluviihtyvyys ovat tärkeitä
Kouluviihtyvyys on tärkeää ja voi ehkäistä väkivaltaisiin tekoihin johtavaa kehitystä. Oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunne, oikeudenmukaisuuden kokeminen ja opettajien asettamat rajat , opettajien ja oppilaiden välinen luottamus sekä huomion tasapuolinen jakaminen parantavat viihtyvyyttä koulussa ja lisäävät sosiaalista pääomaa. Etenkin nuorelle, joka on usein vielä epävarma omasta identiteetistään, on tärkeää yhteisöön kuuluminen ja vertaisryhmän hyväksyntä.
Koulukiusaamisen merkitys
Läheisen ihmisen menetys tai koulukiusaaminen eivät yleensä johda väkivallan tekoihin, mutta yhdistettynä hoitamattomaan mielenterveydenhäiriöön niin voi käydä. Kiusaamista voi olla opettajan välillä vaikea nähdä. Joskus taas kiusaamisesta vaietaan ja se hiljaisesti hyväksytään osana koulun arkea, mutta se ei lopu itsestään. Koulukiusaamisella tarkoitetaan jonkun koulutoverin tavoitteellista loukkaamista tai vahingoittamista. Kiusattu voidaan jättää yksin, nimitellä, puhua hänestä pahaa ja täten estää kiusatun normaali sosiaalinen kanssakäyminen.
Nuorten välillä on myös erimielisyyksiä ja ristiriitoja, mutta nämä asiat on erotettava koulukiusaamisesta. Kiusaaminen on tavoitteellista ja jatkuvaa, satunnainen tahallinen tai tahaton toisen mielen pahoittaminen ei ole koulukiusaamista.
