« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu » Liiton toiminta » Tutkimus » Mielenterveysbarometri

Ei hullumpi barometri

Mielenterveyden keskusliitto teetti Suomen Gallupilla loka-marraskuun vaihteessa 2005 ensimmäisen mielenterveysbarometrin.

Tutkimusta varten haastateltiin mielenterveyskuntoutujia, heidän omaisiaan sekä muita suomalaisia. Haastatteluja tehtiin yhteensä 939.

Barometrin tulokset pdf-tiedostona:

Toiminnanjohtaja Timo Peltovuoren kommentteja barometrin tuloksiin:


Vuoden 2006 mielenterveysbarometri julkaistiin Maailman mielenterveyspäivänä 10.10.

Kyselyyn osallistui mielenterveyskuntoutujia ja heidän omaisiaan sekä uutena ryhmänä tänä vuonna psykiatrit ja psykologit. Lisäksi tutkittiin 1 390 suomalaisen mielipidettä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 1 972 henkilöä.

Barometrin tulokset pdf-tiedostona:


Vuoden 2007 mielenterveysbarometri osoitti asenteiden hieman lieventyneen

Kolmas mielenterveysbarometri osoitti, että ihmisten asenteet mielentervesongelmia kohtaan olivat hieman lieventyneet.

Kyselyyn osallistui mielenterveyskuntoutujia ja heidän omaisiaan sekä psykiatreja ja psykologeja. Lisäksi tutkittiin 1 267 suomalaisen mielipidettä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 1 992 henkilöä.

Barometrin tulokset pdf-tiedostona:

Mielenterveysbarometri 2008: Suomalaiset vaativat lisää resursseja avohoidon kehittämiseen

Mielenterveyshoidon resurssit tulee suunnata nykyistä selvästi voimakkaammin avohoidon kehittämiseen. Viesti on erittäin selkeä, kysyttiinpä asiaa kuntoutujilta itseltään, heidän omaisiltaan tai alan ammattilaisilta. Kuntoutujista 75 ja heidän omaisistaan 78 prosenttia on tätä mieltä. Vaatimuksen taakse asettuu neljä viidestä (80 %) mielenterveysalan ammattilaisesta. Kysymys esitettiin myös satunnaisesti valitulta joukolta suomalaisia ja myös väestön enemmistö (51 %) korostaa enemmän avohoidon tukemista.

Mielenterveysbarometri 2009: Laadukas hoito keskittyy yksityiselle sektorille

Kaksi kolmesta mielenterveysbarometrin kyselyyn vastanneesta mielenterveysalan ammattilaisesta on melko vakuuttunut siitä, että paremmat mielenterveyspalvelut kohdistuvat hyväosaisille, koska heillä on paremmat taloudelliset edellytykset hankkia niitä yksityiseltä sektorilta. Psykologit (79%) uskoivat psykiatreja (57%) voimakkaammin siihen, että hyväosaisuus auttaa saamaan parempaa hoitoa.

Väitteeseen siitä, että alan parhaat kyvyt siirtyisivät taloudellisista syistä työskentelemään yksityiselle sektorille, uskoi 63 % psykologeista ja 37 % psykiatreista.

Enemmistö (59 %) ammattihenkilöistä arveli pätevän henkilöstön haluttomuuden muuttaa haja-asutusalueelle olevan merkittävä tekijä sille, että hoitoresurssit keskittyvät suurempiin asutuskeskuksiin.


8.9.2010 klo 19:13:14