Valtiotieteiden lisensiaatti Päivi Rissasen "Skitsofreniasta kuntoutuminen" on ensimmäinen kuntoutujalähtöinen yhteiskuntatieteellinen mielenterveystutkimus. Teos pohjautuu Rissasen lisensiaattityöhön, jossa hän haastattelee hoitoonsa ja kuntoutukseensa osallistuneita mielenterveystyöntekijöitä sekä peilaa omia kokemuksiaan laajaan skitsofreniaa käsittelevään tieteelliseen kirjallisuuteen.
Kuntoutuminen on mahdollista kaikille
Valtiotieteiden lisensiaatti Päivi Rissasen tutkimus "Skitsofreniasta kuntoutuminen" tuo toivoa psyykkisesti sairastuneille ja heidän läheisilleen. Hyvällä hoidolla myös niinkin vaikeasta sairaudesta kuin skitsofrenia voi kuntoutua työkykyiseksi.
Rissasen tutkimuksessa kuntoutumisen tärkeimmäksi tekijäksi nousi hyvä hoitosuhde. Varsinkin yhteistyön omahoitajan kanssa on sujuttava.
– Minulla kuntoutuminen alkoi monen vuoden sairaalakierteen jälkeen siitä, kun sovin omahoitajani kanssa, että olen sairaalassa seuraavat yhdeksän kuukautta, mutta sen jälkeen lähden kotiin, Rissanen kertoo.
Tutkimus nostaa esiin hoitoriippuvuuden vaaran. Potilaan kuntoutumista voi estää se, että sairaala tai asumispalveluyksikkö on liian turvallinen paikka rutiineineen ja ammattihenkilöstöineen.
– Yksilön on päästävä irti potilaan ja autettavan roolistaan ja ryhdyttävä ottamaan itse vastuuta omasta kuntoutumisestaan, Rissanen toteaa.
Rissanen kertoo kirjassaan, kuinka hänen oma roolinsa muuttui ensin potilaasta asiakkaaksi, sitten kuntoutujaksi, vertaisohjaajaksi ja lopulta tutkijaksi. Tutkijana hän pystyi tarkastelemaan kriittisesti myös omaa kuntoutumistaan.
Kuntoutujan vaikutusmahdollisuuksia lisättävä
Rissanen korostaa, että hoitajan ei pidä tuputtaa potilaalle yhtä hoitomenetelmää. Hyvässä hoitosuhteessa kuntoutujan on mahdollista valita eri hoitomenetelmistä itselleen sopivimmat.
Kirjassa otetaan kantaa myös vertaistukeen, jonka monet kuntoutujat ovat todenneet hyödylliseksi. Samanlaiset elämäntilanteet kokeneelle ihmiselle on joskus helpompi puhua kuin ammattiauttajalle.
– Parhaimmillaan hoitosuhde ja vertaistuki täydentävät toisiaan, Rissanen toteaa.
Tutkimuksessa tulee esille myös nykyaikaisen psykiatrisen hoidon ongelmat.
– Potilaan ja kuntoutujan mahdollisuudet vaikuttaa omaan hoitoonsa ovat edelleenkin liian vähäiset. Esimerkiksi omahoitajaa tai terapeuttia on vaikea vaihtaa, vaikka hoitosuhde ei toimisikaan, Rissanen kertoo.
– Avohoidossa kuntoutuja jätetään usein heitteille. Kuntoutujan pitäisi itse osata etsiä apua. Aina apua ei edes ole saatavilla.
– Valitettavasti on usein kiinni tuurista, kuka saa hyvää hoitoa, Rissanen toteaa.
Päivi Rissanen: Skitsofreniasta kuntoutuminen, 203 s., Mielenterveyden keskusliitto 2007.
Lisätietoja:
Päivi Rissanen, projektitutkija, MTKL, puh. 040 833 5474
