Mielenterveyden keskusliitto LAUSUNTO 10.6.2010
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA
EDUSKUNTA
Asia: lausunto hallituksen esitykseen Eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n muuttamisesta
Viite: HE 68/2010 vp
Sosiaali- ja terveysministeriön esitys lakimuutoksesta, jolla Kelan nyt harkinnanvaraisena kuntoutuksena korvaama kuntoutuspsykoterapia siirretään Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi lakisääteiseksi toiminnaksi on kannatettava ja perusteltu esitys. Lakiehdotuksen mukaisesti kuntoutuspsykoterapiaan varatut määrärahat eivät enää rajoittaisi palveluiden piiriin otettavien kuntoutujien määrää vaan kuntoutuspsykoterapiaa korvattaisiin kaikille sitä tarvitseville. Esityksen mukaisesti korvauspäätöksestä olisi myös muutoksenhakuoikeus, mikä parantaisi kuntoutujan oikeusturvaa.
Esitys tukee johdonmukaisesti myös hallituksen pyrkimystä työurien pidentämiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Ehdotus on johdonmukainen sairaanhoitovakuutuksen kehittämistyöryhmän, Masto hankkeen ja Sata- komitean tekemien ehdotusten kanssa.
Mielenterveyden keskusliitto haluaa nostaa esiin seuraavat huomioon otettavat näkökohdat esitetyssä lakiehdotuksessa:
1) Ensisijainen vastuu mielenterveyspalveluiden ja kuntoutuksen järjestämisestä psykoterapia mukaan lukien on voimassa olevan lainsäädännön perusteella julkisella terveydenhuollolla. Lakiehdotuksesta huolimatta kuntoutujien kokonaishoitovastuu säilyy julkisella terveydenhuollolla. Ensisijaisesti mielenterveystyön keskeisenä tavoitteena ja painopisteenä tulee turvata julkisten mielenterveyspalveluiden saatavuus ja psykoterapeuttien riittävyys. Käytännössä terapeuteista on tällä hetkellä pula ja riski julkisen sektorin terapeuttien siirtymisestä yksityisterapeuteiksi on suuri eikä tarvittavien mielenterveyspalvelujen saatavuutta edelleenkään pystytä kaikille turvaamaan. Kunnan on huolehdittava ja otettava jo talousarviota laatiessaan huomioon, että mielenterveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan alueella esiintyvä tarve edellyttää.
2) Lakiehdotuksen mukaan kuntoutuspsykoterapian korvaustaso säilyisi nykyisen harkinnanvaraisen kuntoutuspsykoterapian korvaustason suuruisena. Käytännössä aikuisen kuntoutujan vuotuinen omavastuuosuus kertaviikkoisessa terapiassa on nykytasolla noin 800 euroa vuodessa ja kaksi kertaa viikossa tapahtuvassa terapiassa noin 1600 euroa vuodessa. Mikäli aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa ei huomattavasti nosteta, lakiehdotuksen mukainen lakisääteinen kuntoutuspsykoterapia ei koske eikä ulotu kaikkein heikoimmassa asemassa oleville työttömille ja pienituloisille. Näin julkiselle terveydenhuollolle kuuluisi esimerkiksi mielenterveyshäiriöitä sairastavien lasten ja vanhusten sekä vaikea-asteisia mielenterveydenhäiriöitä sairastavien potilaiden kuntoutuksen sekä muun toimintakyvyn ylläpitoon tähtäävän kuntoutuksen lisäksi lakisääteisen kuntoutuspsykoterapian ulkopuolelle jäävät työttömät ja muut pienituloiset. Julkisten mielenterveys-palveluiden saatavuuden turvaaminen ja riittävä resursointi mukaan lukien kuntoutuksen järjestäminen ja psykoterapia on siis ensiarvoista.
3) Esityksen mukaan asiakkaalle korvattaisiin enintään 80 kuntoutuskertaa yhden vuoden pituisen kuntoutusjakson aikana ja kolmen vuoden aikana enintään 200 kuntoutuskertaa. Mikäli kolmas käyntivuosi katsotaan tarpeelliseksi, ei ole perusteltua eikä tarkoituksenmukaista puolittaa kolmannen käyntivuoden kuntoutuskertoja vaan enimmäismääräksi tulisi säätää yhteensä 240 käyntiä.
4) Ehdotuksen mukainen viiden vuoden jäykän aikarajan noudattaminen kuntoutusjaksojen välillä on tarpeettoman rajoittava. Sekä kuntoutujan yksilöllisen tarpeen että kuntoutuksen kannalta ajankohdan arvioivat kuntoutuksen asiantuntijat, psykiatrit, psykologit ja psykoterapeutit yhdessä kuntoutusasiakkaiden kanssa ilman lain määräämiä jäykkiä aikamääreitä.
5) Kuntoutuksen ohjautumiseen ja kuntoutuksen asiakasyhteistyöhön on suunnattava erityinen huomio ja panostus. Lakia kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä on sovellettava nykyistä tehokkaammin. Kunnan on huolehdittava siitä, että sen alueella toimii kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä tarvittavine yhteistyötahoineen. Lisäksi sekä kuntoutuspsykoterapian sisällön että kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisen osalta tulee erityisesti huomioida omaisten ja läheisten lisäksi myös perheet ja lapset.
MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO RY
Merja Karinen lakimies 050 561 7416
Timo Peltovuori toiminnanjohtaja 0500 438 858
