Kokemusasiantuntijatoimintaan mukaantulon edellytyksenä on kokemus mielenterveyden ongelmista joko itse sairastuneena tai läheisenä. Oma sairaus on tunnistettava, ja toimintaan tulevan pitäisi olla jo melko pitkällä kuntoutumisessaan. Lisäksi tarvitaan tiettyä kypsyyttä ja valmiutta.
Mielenterveyden kokemusasiantuntijuutta ylläpidetään ja kehitetään osallistumalla koulutukseen, toimimalla kokemusasiantuntijana sekä kehittämällä julkisesti puhumisen taitoa. Palaute on tärkeää, niin henkilökohtaisesti kuin kokemusasiantuntijuudenkin kehittymisessä.
Kokemusasiantuntijaksi opiskelevan täytyy käsitellä paljon omaan sairauteen liittyviä tunteita. Yleensä tästä seuraa hyviä muutoksia, muun muassa itsetuntemus ja –ymmärrys voivat lisääntyä. Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä jännitys ja pelot vähenevät ja rohkeus, spontaanius ja itsevarmuus lisääntyvät. Myös sosiaaliset taidot kehittyvät.
Kokemusasiantuntijuus on mielenterveyskuntoutujille merkittävää ja heidän kuntoutumistaan tukevaa. Edellä mainitut tekijät on hyvä huomioida, kun mielenterveyskuntoutuja harkitsee lähtemistä mukaan toimintaan.
Lähteet:
HYväri, Susanna& Salo, Markku.Toim. Elämäntarinoista kokemustutkimukseen.
Hyvärinen, Elisa. 2009. Mielenterveyskuntoutujasta kokemusasiantuntijaksi. Opinnäytetyö. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma.
Koivisto V. 2007. Nyt puhuu haastateltava. Pro gradu –tutkielma. Tampereen yo. Tiedotusopin laitos.
Kulmala A.2006. Kerrottuja kokemuksia leimatusta idetiteetistä ja toiseudesta. Acta Universitatis Tamperensis 1148. Tampereen yo.
<- Takaisin
