Mielenterveyskuntoutujien vertaisuus on vapaaehtoisuuteen perustuvaa ei-ammatillista toimintaa, jonka perustana ovat samankaltaiset kokemukset psyykkisen sairauden tuomasta tuskasta ja leimautumisesta. Vertaisuuden käsitettä ei juurikaan käytetä samassa merkityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella.
Vertaisuus on myös kokemusasiantuntijuuden perusta. Ammattilaisten tukea tarvitaan, ja vertaistyössä, esimerkiksi vertaisryhmän ohjaamisessa, työnohjauksen merkitys on suuri.
Vertaistuki
Vertaistuen voi määritellä omaehtoiseksi, yhteisölliseksi tueksi sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää samankaltainen elämäntilanne. Ihminen, joka on kokenut samankaltaisia tunteita, ymmärtää ja hyväksyy helpommin toisen vastaavassa tilanteessa olevan. Yhteiset kokemukset lisäävät keskinäistä ymmärrystä.
Vertaistuen käyttövoimaa ovat kokemukset, kokemustieto ja niihin pohjaava elämänviisaus. Toisten kuntoutujien selviytymistarinoilla on erityinen merkitys silloin, kun ihminen kokee yksinäisyyttä ja leimautumista.
Vertaistuki mahdollistaa menneen ymmärtämisen ja nykyhetkeen sitoutumisen sekä antaa toiveikkuutta tulevan kohtaamiseen. Kokemusten jakaminen vertaisten kesken lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa, jota psyykkinen sairaus tai siihen liittyvä oireilu aiheuttaa.
Mielenterveyskuntoutujat hyötyvät vertaistuesta valtavasti. Mielen sairaudet aiheuttavat syrjäytymisen vaaran ja hyvin negatiivisia ja leimaavia syyllisyyden ja häpeän tunteita, ja samat ongelmat läpikäyneiden vertaisten tuki ja yhdessä jakaminen helpottavat tilannetta usein huomattavasti.
Lisätietoa: Vertaistuen muotoja
Lähteet:
Auranheimo, Jarkko. Vertaisuus ja kokemustieto. Tutkimusraportti. Mielenterveyden keskusliitto.
www.stkl.fi/www_kokkola/Vuorinen_Marja.htm
