Sivukartta  |  Tulostettava versio Tulosta  |  Tekstin koko: Suurenna tekstin kokoa Pienennä tekstin kokoa

Vertaistuen muotoja

Kahden henkilön välillä: satunnaiset kohtaamiset, ”vertaisystävä”, tukihenkilö

Vertaistuki toteutuu kahden ihmisen välillä kohtaamisissa, jotka voivat olla satunnaisia tai etukäteen sovittuja. Sovituissa kohtaamisissa tukihenkilönä tai ”vertaisystävänä” toimiva henkilö voi toimia apuna arjen asioissa, esimerkiksi virastoissa asioidessa tai kauppamatkalla. Hän voi myös lähteä mukaan erilaisiin harrastuksiin, vaikkapa liikuntaan tai elokuviin, tai kokeilemaan yhdessä jotain uutta. Usein yhdessäolo on sitä, että vain keskustellaan kaikenlaisista asioista, paljon muistakin kuin vain sairauteen liittyvistä.

Tukihenkilöä voi kysellä esimerkiksi omasta mielenterveysyhdistyksestä. Yleensä yhteisiä tapaamisia on sovittu määrä, sisällöstä voivat asianosaiset päättää tarpeiden mukaan.

Toki vertaisystävänä voi toimia vapaamuotoisemminkin, molemmille sopivalla tavalla.

 

Lisätietoa: Kohtaaminen

 

Ryhmät /eri aloitteentekijöitä: osallistuja, järjestö, ammattilainen

Ryhmä, jonka tavoitteena on esimerkiksi helpottaa ryhmän jäsenien mielenterveysongelmia, on vertaistuki- tai oma-apuryhmä. Vertaistukiryhmässä ihminen pyrkii muuttumaan hoidon ja toimenpiteiden kohteesta aktiiviseksi toimijaksi. Ryhmässä toimiminen voi vaikuttaa niin, ettei sairaus enää hallitse ihmistä, vaan omat voimavarat saadaan käyttöön itseä hyödyttävällä tavalla.

Ryhmän perustamiseen voi vaikuttaa osallistuja itse tai ryhmä voi jo olla osa yhdistyksen järjestämää toimintaa. Myös muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat olla aloitteentekijöinä ryhmää perustettaessa, esimerkkinä seurakuntien työntekijät.

 

Verkostot: kasvokkaiset ja /tai internet-kohtaamiset

Vertaistuki voi toimia myös verkostojen avulla. Silloin voidaan tavata samassa tilanteessa olevia ihmisiä verkostojen kautta sekä kasvokkain että vaikkapa internetin välityksellä. Monilla keskustelupalstoilla voi esimerkiksi kirjoittaa mielenterveysasioista ja keskustella muiden kanssa sekä saada apua ja tukea omaan tai läheisen tilanteeseen.

 

 

Lähteet:

Nylund, Marianne. 2005. Vertaisryhmät kokemuksen ja tiedon jäsentäjinä. Teoksessa M. Nylund & A.B. Yeung (toim.) 195-213.

Vesterinen, Virpi. Mielenterveyden keskusliiton vertaistoiminnan taustoja.

 

<- Takaisin 

 
 
Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy