Mielenterveyspotilaiden hyvän hoidon kulmakivet
Mielenterveyspooli on kiinnittänyt huomiota mielenterveyspotilaiden hoidon puutteisiin ja ongelmiin ja laatinut yhteisen näkemyksensä kulmakivistä, joiden varaan hyvän hoidon tulee rakentua.
1.
Potilas otetaan hyvässä hoidossa huomioon kokonaisvaltaisesti. Potilasta on kuultava ja kunnioitettava, hänen tilanteeseensa on paneuduttava ja hänen asiansa on otettava todesta.
2.
Mielenterveyden häiriön vuoksi hoitoa tarvitsevan tarpeet ja ongelmat ovat yksilöllisiä ja omaleimaisia. Häiriöiden hoidolla on ominaispiirteensä, jotka tulee tuntea ja ottaa huomioon hoitoa järjestettäessä. Jokaisella sairaallakin ihmisellä on myös terve puoli ja omia voimavaroja. Niitä tukevat mielekäs tekeminen, vanhemmuus ja yhteydet toisiin ihmisiin.
3.
Hoitoa tulee saada helposti, viiveettä ja läheltä kaiken ikäisille. Hoidon tarvetta arvioitaessa on kuultava myös kaiken ikäisten perheenjäsenten ja läheisten huoli. Apua hakevan on päästävä määräajassa ensikäynnille ja hoidon tarpeen arviointiin sekä sen jälkeen tarvittaessa tarkoituksenmukaiseen, pitkäjänteisesti jatkuvaan hoitoon ja kuntoutukseen. Sen takaamiseksi jokaiselle potilaalle tulee nimetä näistä asioista huolehtiva oma työntekijä, omahoitaja tai palveluohjaaja. Hoidon tulee tavoittaa myös ne, jotka eivät oman sairautensa vuoksi tai muusta syystä hakeudu hoitoon, eikä yhden hoitokerran väliin jääminen avohoidossa saa katkaista koko hoitosuhdetta.
4.
Tavoitteellinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan yhteistyössä potilaan kanssa yksilöllisesti ja perhekohtaisesti harkiten perheenjäsenten ja läheisten kanssa. Suunnitelman realistisuutta ja toteutumista myös seurataan. Tässä otetaan huomioon potilaan kokemukset omasta sairaudestaan.
5.
Hoito tulee järjestää ensisijaisesti avohoitona siten, että laitoshoito tukee ja täydentää sitä tarvittaessa joustavasti. Kotikäynneillä tapahtuvan hoidon tulee olla yksi vaihtoehto hoitomenetelmistä.
6.
Kelan maksama psykoterapia tulee myöntää sitä tarvitseville.
7.
Hoidon tulee olla kokonaisvaltainen niin, että varmistetaan aina myös asuminen, koulunkäynti, opiskelu, työmahdollisuus ja perustoimeentulo sekä hoito omalla äidinkielellä. Mieleltään sairastuneelle kuuluvat yhdenvertaisesti muiden kanssa ihmisoikeudet, potilaan oikeudet ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet. Mielenterveyspotilas on yhdenvertainen kumppani ihmisenä ja omassa hoidossaan.
8.
Potilaan perheenjäsenten, omaisten ja läheisten tulee saada tarvitsemansa tuki ja hoito. Avohoitopainotteinen hoitomalli edellyttää omaisille ja perheenjäsenille suunnattujen tukitoimien kehittämistä ja resurssointia.
9.
Mielenterveyspotilaiden hoitoa tulee kehittää palvelujen käyttäjien ja heidän omaistensa kanssa niin, että heidän kokemuksensa ja näkemyksensä vaikuttavat sekä mielenterveyspalvelujen suunnitteluun että niiden laadun arviointiin.
10.
Hoidon tulee olla näyttöön perustuvaa (evidenttiä) ja potilaan ja hänen perheensä ja läheistensä aktiivista osallisuutta tukeva.
