Ajankohtaista

Vakavan masennuksen pitkäaikaisennuste ei ole niin synkkä kuin on luultu

Vakavan masennustilan pitkäaikaisennuste ei ole aivan niin synkkä kuin
aikaisempien tutkimusten perusteella näyttää, osoittaa Helsingin
yliopistossa 10.12. tarkastettava väitöstutkimus.

Vallalla oleva käsitys vakavan masennustilan pitkäaikaisennusteesta
perustuu paljolti ulkomaisten yliopistoklinikoiden sairaalapotilaista
koostuviin tutkimusaineistoihin ja nykyisiä masennuslääkkeitä ja
ylläpitohoitosuosituksia edeltävään aikaan.

Psykiatrian erikoislääkäri Mikael Holma tarkasteli väitöstutkimuksessaan
vakavan masennuksen pitkäaikaisennustetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimus oli osa HYKS:n, Peijaksen sairaalan ja THL:n yhteistä Vantaan
Depressioprojektia (Vantaa Depression Study). Tutkimusaineistona oli 269
vakavaan masennukseen uudelleen sairastunutta, 20 - 59-vuotiasta
potilasta, joista osa oli sairaala- ja osa avohoidossa. Potilaita
seurattiin viiden vuoden ajan.

"Vakavan masennustilan ennuste näyttää olevan vaihtelevampi, kun
tutkimuksessa on mukana enemmän avohoitopotilaita ja muutenkin vähemmän
valikoitunut potilasjoukko kuin aikaisemmissa tutkimuksissa", Holma
toteaa. "Myös tämä tutkimus osoitti, että vakava masennus uusiutuu
helposti, mutta uudet masennusjaksot olivat lyhyempiä eikä masennuksen
pitkittymistä tapahtunut niin usein kuin aikaisemmissa tutkimuksissa on
todettu. Suuri osa potilaista toipuu pitkäaikaisesti oireettomiksi ajan
myötä."

Mitä vaikeampaa masennusta potilas tutkimuksen alussa sairasti, sitä
todennäköisemmin masennustila uusiutui ja sitä pidemmäksi masennusjaksot
venyivät. Psykiatrinen monihäiriöisyys - jonka kokonaisvaltaista
merkitystä ennusteeseen on aikaisemmin tutkittu vain vähän - huononsi
ennustetta, samoin se että masennus oli jatkunut pitkään jo ennen
tutkimuksen alkua. Myös suvussa esiintyneet mielenterveyshäiriöt olivat
yhteydessä huonoon ennusteeseen.

"Itsemurhien ehkäisyn kannalta tärkeä tieto oli se, että
itsemurhayritykset kasaantuivat odotettua vahvemmin juuri
masennusjaksoihin, ja muiden altistavien tekijöiden merkitys oli odotettua
heikompi", Holma kertoo.

Vakavan masennustilan aikana potilaat tekivät 21
kertaa enemmän itsemurhayrityksiä kuin oireettomana aikana. Osittaisen
toipumisen aikana itsemurhariski oli nelinkertainen oireettomaan jaksoon
verrattuna. Itsemurhayritysten riskiä lisäsivät aikaisemmat yritykset sekä
vähäinen sosiaalinen tuki; keskeisin riskitekijä oli kuitenkin
masentuneena vietetyn ajan pituus.

Runsas 10 prosenttia potilaista sairastui seurannan aikana
kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön; vaikea-asteinen masennus ja
psykiatrinen monihäiriöisyys ennustivat sairastumista.

LL Mikael Holma väittelee 10.12.2010 kello 12 Helsingin yliopiston
lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Long-term Outcome of DSM-IV
Major Depressive Disorder in Psychiatric Care" (DSM-IV vakavan
masennustilan pitkäaikaisennuste psykiatrisessa hoidossa). Väitöstilaisuus
järjestetään osoitteessa HYKS Psykiatriakeskus, Christian Sibelius -
auditorio, Välskärinkatu 12. Väitöskirja julkaistaan THL:n
Tutkimus-julkaisusarjassa (44/2010).


Lähde: Helsingin yliopisto/Viestintä/Tiedote 8.12.2010

**********

Masennus ja työelämä -tutkimuksen julkistamisseminaari 26.11:

Stigma vaikeuttaa psyykkisestä sairaudesta toipuneen työelämää

Stigma vaikeuttaa työelämää, kun kyseessä on psyykkisestä sairaudesta toipuva henkilö. Työyhteisössä pitäisi olla valmiuksia sopeutua tilanteeseen, jossa yksi sen jäsen ei ole aina täysissä voimissaan. Samoin pitäisi olla kykyä ottaa vastaan henkilö, joka palaa sairauslomalta takaisin työhön.

Psyykkisestä sairaudesta ei useinkaan haluta kertoa, koska pelätään seurauksia: työpaikan menetystä, aseman ja arvostuksen vähenemistä, sitä, ettei enää oteta vakavasti tai pahimmassa tapauksessa jopa syrjimistä.

Myös  lokakuussa julkaistun Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmat koetaan hankalana työelämässä.

Työyhteisössä pitäisi olla valmiutta pitää arvostettuna työtoverina myös henkilöä, jolla on  psyykkisiä ongelmia ja räätälöidä tehtäviä tai vaikkapa lyhentää työaikaa jaksamisen mukaan.

Sairaus voi kohdata ketä tahansa ja jokainen voi itse joskus joutua asemaan, jossa tarvitsee toisten tukea. Myös tilanne, jossa henkilö palaa takaisin sairauslomalta, voi vaatia työyhteisöltä paljon.

Onkin tärkeää, että työyhteisössä on tähän valmiuksia jo paljon aikaisemmin kuin tilanne tulee eteen. Jos tilanteeseen joudutaan yllättäen, voi työhön palaaja tuntea itsensä tavalla tai toisella silmatikuksi, jonka selviytymistä seurataan liikaakin.

Stigmaa voidaan vähentää

Mieleterveyspotilaat ja -kuntoutujat tuntevat stigman vaikutuksen arjessaan. Psykiatriselle diagnoosille annetaaan liian suuri merkitys. Ihmisten erilaisuus on rikkaus, jota ei pidä "suvaita", vaan josta pitää iloita.

Sairaus, vamma, ulkonäkö, kulttuuri, varallisuus, asema tai joku muu toisarvoinen asia ei saa olla toisen ihmisen hyväksymisen ehto tai edellytys.

Monet sairastuneet saavat tukea stigman lievittämiseen vertaistuen avulla. Samoin kokeneet ihmiset pystyvät parhaiten ymmärtämään ja tukemaan toisiaan.

Kielteisten asenteiden taustalla on usein tietämättämyyttä ja kyvyttömyyttä empatiaan. Usein asenteet ovat ympäristöstä opittuja ja niitä pitää itsestään selvyytenä. Stigmaa voidaan vähentää lisäämällä oikeaa tietoa, jotta turhat pelot ja väärät luulot saadaan vähenemään.

Tässä myös media on avainasemassa.



Lähde: Mieleterveyden keskusliiton viestintäjohtaja Inkeri Aallon esitelmä Masennus ja työelämä-tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.

Tutkimuksen toteuttamisessa ovat olleet mukana Mielenterveyden keskusliitto,  Suomen Psykiatriyhdistys, Helsingin Lääkärikeskus sekä Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry. Tukijana on Eli Lilly Finland.

**********

Kampanjasta tietoiskuja Mielenterveysmessuilla 23.-24.11.

Mielenterveysmessut pidettiin 23.-24.11. Wanhassa Satamassa Helsingissä. Järjestyksessä 13. messujen teemana oli Kohtaaminen.

Tiedotuskampanjasta pidettiin molempina päivinä tietoiskut (yleisöluennot).

**********

V valtakunnallinen depressiofoorumi:

Toimivia käytäntöjä kentälle!

Viides depressiofoorumi pidettiin 16.-17.11. kongressi- ja kokouskeskus Paasitornissa Helsingissä.

Valtakunnallisessa depressiofoorumissa käsiteltiin monipuolisesti depression hoitomahdollisuuksia perusterveydenhuollossa ja kuullaan ajankohtaistietoa psykoterapiasta. Foorumi on suunnattu depression kehittäjille.

Kampanjatyöntekijä Tuula Ketola oli yksi kolmesta kommenttipuheenvuoron pitäjistä otsikolla Kommenttipuheenvuorot verkkosovelluksiin.

**********

Kampanja mukana HENRY Foorumissa 9.11. Helsingissä

Voitamme masennuksen! Paluu työhön turvallisin mielin -tiedotuskampanja on mukana HENRY Foorumissa Helsingissä Hotel Crowne Plazassa 9.11.

Kampanjamateriaalia löytyy sosiaali- ja terveysministeriön Masto-hankkeen yhteydestä.

Mikä HENRY Foorumi?

HENRY Foorumi on henkilöstöalan ammattitapahtuma. Tapahtuman teema on tänä vuonna Vihreä kilpailukyky - inhimillinen vallankumous.

Henkilöstöjohdon ryhmä - H E N R Y ry on riippumaton henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten yhdistys. Jäseniä on lähes 3 000.

**********

Kampanja masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden

voittamiseksi käynnistyy työpaikoilla

Vuosittain jää noin 4 000 suomalaista masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseksi on käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteiskampanja MastDo.

Työpaikoilla on monia keinoja tukea työhyvinvointia ja työkykyä. Mahdollisuus työhön tukee toimeentuloa, vahvistaa muun elämän hallintaa ja mahdollistaa osallistumisen yhteiskuntaan. MastDo-kampanja rohkaisee työpaikkoja sopimaan yhteisistä toimintatavoista, joilla työssä selviytymisen ongelmiin tartutaan ajoissa. Työyhteisö ja työterveyshuolto voivat olla apuna myös pitkältä sairauslomalta työhön paluussa.

"Sairaudesta toipuva voi olla osatyökykyinen, ja yhteys työelämään voi ratkaisevasti auttaa hänen kuntoutumistaan. Mustavalkoisen ajattelun aika on ohi. On muitakin vaihtoehtoja kuin painaa täysillä työelämässä tai jäädä suljetuksi sen ulkopuolelle. Tämä asennelukko pitää avata. Tiedotamme ratkaisuista ja kannustamme käyttämään niitä", sanoo sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula.

Joustavaa paluuta tukee esimerkiksi osasairauspäiväraha, jonka käyttö helpottui vuoden 2010 alusta. Työkyvyn varhaiseen tukeen kannustaa eduskunnan käsittelyssä oleva muutos työterveyshuollon korvauksissa. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta.

Masennuksesta johtuvat pitkät sairauspoissaolot ja lopulta jääminen eläkkeelle ovat työpaikoille haaste työurien katkeamisen ja hiljaisen tiedon menettämisen takia. Masennusperusteisista sairaspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä kertyy myös yhteiskunnalle iso lasku, joka vuonna 2009 oli 633 miljoonaa euroa.

MastDo kannustaa ennaltaehkäisyyn

MastDo jakaa tietoa sekä työntekijöille että työnantajille ja aktivoi heitä oman työyhteisönsä itsearviointiin: selvää tekstiä, valmiita listoja ja suomalaisille sopivaa kannustusta työhyvinvoinnin lisäämiseen ja joustaviin toimintatapoihin. MastDo:n kampanja kestää 28.2.2011 saakka.

Kampanjan koti on www.mastdo.fi.

Kampanjan aikana lähestytään työnantajia myös suoraan, kannustaen ja muistuttaen toimimaan ennaltaehkäisevästi. Kampanja on osa masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävää Masto-hanketta.

Voitamme masennuksen! Paluu työhön turvallisin mielin -tiedotuskampanjalla on samat tavoitteet kuin Mastolla.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministerion tiedote 5.11.

**********

Eteenpäin uudelta paikalta

Henkilöstön uudelleen sijoittaminen voi onnistuessaan olla työntekijälle mahdollisuus jatkaa omaa työuraa. Työnantajalle se on henkilöstöpolitiikan väline, jonka tuloksia voidaan mitata myös euroissa.

Lappeenrannan ja Helsingin kaupungit selvittivät oman tilanteensa. Löytyi paljon hyvää, mutta jatkotyötäkin riittää toiminnan vakiinnuttamiseksi osaksi arjen käytäntöjä. Kaupunkien kokemukset soveltuvat hyvin myös muille toimialoille.

Helsingissä ja Lappeenrannassa haluttiin selvittää, voisiko työntekijöiden suunnitelmallisesta sijoittamisesta uusiin tehtäviin olla hyötyä niin ihmisille itselleen kuin kaupunkiorganisaatiollekin. Esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijät eivät terveydellisistä syistä voi enää jatkaa nykyistä työtään.

Tätä selvitystä tehtiin syksyllä 2009 ja tiivistäen voidaan sanoa, että tulokset olivat kannustavia. Tekemistä on kuitenkin edelleen paljon, jos uudelleen sijoittamisesta halutaan pysyvä, toimiva, työyhteisöjen arkeen kuuluva työkalu.

Kannustimia kyllä riittää; oma terveys ja työkyky sekä toisaalta vaikkapa kaupunkien talous. Esimerkiksi Helsingin kaupunki maksaa vuosittain yli 12 miljoonaa euroa Kuntien eläkevakuutukselle Kevalle niin sanottuja varhemaksuja ennenaikaiselle eläkkeelle jääneiden henkilöiden eläkemaksuista.

Kokemukset kentältä kertovat, että uudelleen sijoittaminen on vaativa, pitkä ja paljon yhteistyötä vaativa prosessi. Onnistuneen lopputuloksen ratkaisijoita ovat aktiivinen sijoitettava, osaava ja innostava esimies sekä ammattitaitoinen työterveyshuolto.

Parhaimmillaan palkkana vaivasta on vaikkapa parempaa työkuntoa, pidempiä työuria, mielekkyyttä työntekoon, sujuvuutta työyhteisöön ja euroja työnantajan kassaan.


Lähde: Työsuojelurahaston tiedote 5.11.

**********

Helsingin Sanomat/Pääkirjoituspalsta 24.10.2010:

Osa-aikaeläke on pidentänyt työuria

Osa-aikaeläkkeen suosio on kaiken aikaa kasvanut. Vaihtoehto on ollut voimassa 23 vuotta, ja viime vuoden loppuun mennessä osa-aikaeläkkeelle on siirtynyt yhteensä 105 000 suomalaisia. 

Eläketurvan tuoreen  selvityksen mukaan osa-aikaeläkejärjestelmä  on onnistunut  myös pidentämään osa-aikaeläkkeelle jääneiden ihmisten työuria, kun heitä verrataan samanikäisiin kokoaikaista työtä tekeviin. Osa-aikaeläkkeeltä lähdetään perin harvoin työkyvyttömyyseläkkeelle, koska osa-aikaeläkeläiset jaksavat vanhuuseläkkeeseen asti.

Eläketurvakeskuksen selvitys piirtää tyypillisestä osa-aikaeläkeläisestä kuvan, jonka mukaan hänellä on takanaan pidempi yhtenäinen työura kuin niillä, jotka eivät jää osa-aikaeläkkeelle.

Osa-aikaeläkkeelle jäävillä on myös suurempi palkka kuin kokoaikatyössä jatkavilla. Tuloero on melko suuri: vuosina 2006-2009 osa-aikaeläkkeelle siirtyneillä oli jopa lähes kolmanneksen paremmat ansiotulot kuin muilla samanikäisillä työntekijöillä.

Mahdollisuus osa-aikaeläkkeeseen näyttää toimivan juuri niin kuin vuoden 2005 eläkeuudistusta säädettäessä toivottiinkin. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneillä 58-vuotiailla  on takanaan puolitoista vuotta pidempi työura kuin niillä, jotka jatkavat kokoaikatyössä.

Vuoden 2010 alun tilastotiedot ennustavat, että tänä vuonna osa-aikaeläkkeelle jäävien määrä on 15 prosenttia suurempi kuin viime vuonna osa-aikaeläkkeiden valinneiden määrä. Se merkitsee, että tänä vuonna osa-aikaeläkkeelle jää lähes 10 000 ihmistä enemmän kuin viime vuonna. 

Selvityksen mukaan osa-aikaeläke toimii niin kuin sen on tarkoitettukin.  Eläkkeelle jäävät jatkavat työuraansa vanhuuseläkkeelle asti. Noin joka kymmenes osa-aikaeläkkeelle lähtijä  perustelee päätöstään sillä, ettei tunne enää terveytensä riittävän kokoaikatyöhön mutta haluaa silti mieluummin jatkaa osa-aikaeläkkeen turvin kuin hakeutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Mahdollisuus osa-aikaeläkkeeseen on nyt niillä, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1953. Heitä nuoremmat saavat oikeuden osa-aikaeläkkeeseen 60-vuotiaina. Jos vanhuuseläkkeen alaikärajaa aiotaan nostaa nykyisestä 63 vuodesta todennäköistä on, että osa-aikaeläkkeen suosio yhä kasvaa.

Suomalaista mallia joustavasta eläkkeelle siirtymisestä pidetään hyvänä esimerkkinä työurien pidentämisestä pehmein ja maltillisin keinoin. Mahdollisuuteen on tarttunut suuri joukko raskasta hoito- ja hoivatyötä tekeviä naisia, joiden jaksaminen vanhuuseläkeikään asti kokoaikatyössä olisi ollut kyseenalaista.

**********

Mielenterveysbarometrin info 11.10.2010: 

Leimautumisen kokemukset lisääntyneet parin vuoden aikana

Vaikka väestön asenteissa mielenterveysongelmaisia kohtaan ei näytä tapahtuneen kiristymistä viime vuosien aikana, sekä kuntoutujien (v. 2008 27 %, v. 2010 38 %) että omaisten (v. 2008 46 %, v. 2010 55 %) kokemukset ovat toisensuuntaisia: leimautumisen kokemukset ovat selvästi kasvaneet ja tunne siitä, että toiset ihmisen välttelevät seuraa (kuntoutujat v. 2008 19 %, v. 2010 25 %, omaiset v. 2008 33 %, v. 2010 45 %).

Ammattilaisten eli psykiatrien ja psykologien vastauksissa ei näy juurikaan muutosta.

 

Mielenterveysongelmat eivät saa johtaa pois työelämästä

Mielenterveysongelmat eivät saisi automaattisesti johtaa työelämästä luopumiseen, vaan tilanne tulisi voida ensisijaisesti sopeuttaa työntekijän terveydentilaan.

Mielenterveyskuntoutujista peräti 73 prosenttia oli ehdottomasti tätä mieltä. Peräti yhdeksän kuntoutujien omaista kymmenestä ajatteli samalla tavalla. Myös mielenterveysalan ammattilaisten, psykiatrien ja psykologien selvä enemmistö (64 %) piti ehdottoman tärkeänä, että työyhteisön kohdatessa mielenterveysongelmia työtehtäviä pyrittäisiin sopeuttamaan kuntoutujan työkykyyn ja terveydentilaan.

Työyhteisöä tulee valmentaa vastaanottamaan psyykkisestä sairaudesta toipuva takaisin työelämään.

 

Ongelmista ei mielellään kerrottaisi työyhteisössä

Kaikilta ryhmiltä kysyttiin, pitäisikö töissä kertoa omasta psyykkisestä sairaudestaan työtovereille tai esimiehelle.

Väestön enemmistö (58 %) ei mielellään kertoisi mielenterveyteen liittyvistä ongelmistaan työtovereilleen.

Varsinkin nuorille asia olisi erityisen hankala. Alle 25-vuotiaista peräti 64 prosenttia totesi, ettei mainitsisi ongelmista lainkaan kollegoilleen.

50 – 60 -vuotiaille tämä ei olisi aivan yhtä hankalaa. Silti heistäkin kaikkiaan 44 prosenttia jättäisi uutisen kertomatta. Moni (44 %) ei mainitsisi asiasta esimiehelleenkään, mutta 40 prosenttia tekisi niin.

Alan ammattilaiset toimisivat aivan vastaavalla tavalla, mikäli mielenterveyden ongelmat kohtaisivat heidät itsensä. Vain 36 prosenttia kertoisi ongelmistaan työtovereilleen, 55 prosentin pysyessä vaiti. 52 prosenttia informoisi tilanteessa esimiestään, kun 40 prosenttia pitäisi terveydentilansa omana tietonaan.

Nämä ongelmat omakohtaisesti tuntevilta kysyttiin, mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä. Omaisten selkeä enemmistö (68 %) piti tärkeänä, että ongelmista kerrottaisiin esimiehelle. 39 prosenttia suositteli, että kuntoutuja informoisi myös työtovereitaan.

Kuntoutujien enemmistö (66 %) on sitä mieltä, että esimiehelle asiasta on syytä kertoa, mutta melkein yhtä moni (56 %) jättäisi mainitsematta siitä kollegoille.

 

**********

 

Helsingin Sanomat/Mielipide 4.10. 2010:

Hyvä johtaja osaa ehkäistä työuupumusta

HS:ssa kirjoitettiin (28.9.) työuupumisesta ja johtamisesta. Johtamisella voidaan vaikuttaa työuupumiseen merkittävästi, vaikka se ei olekaan ainoa tekijä työssä jaksamisessa.

Suomalainen on aina ollut hyvä johtamaan asioita. Ihmisten johtaminen on jäänyt vähemmälle. Nykyvaatimukset ovat kuitenkin muuttuneet.

Organisaatiot hakevat jatkuvasti uusia tapoja säästää. Koneisiin, laitteisiin ja tietojärjestelmiin investoidaan helposti - miksei johtamiseen? Ihmiset käyttävät koneita ja järjestelmiä, ja näitä ihmisiä pitää johtaa.

Työuupumusta ei yleensä esiinny toimivassa, tehokkaassa ja menestyvässä organisaatiossa. Tämä johtuu onnistuneesta johtajuudesta. Hyvä johtaja kuuntelee ja antaa sekä positiivista että negatiivista palautetta.

Jos halutaan menestyä ja olla tuottavia, on työntekijöiden oltava motivoituneita. Heillä pitää olla halu viedä asiota eteenpäin. Tämä asia onnistuu vain johtajuudella.

Organisaatiot hakevat koko ajan lisää tehokkuutta ja suorityskykyä. Tämä varmasti aiheuttaa uupumusta, jos tehdään väärin. Tehokkuuden lisääminen tarkoittaa muutosta ja muutos vaatii johtajuutta.

 

Timo Mämmelä

yritysvalmentaja

Kouvola  

 

**********

 

Helsingin Sanomat/Mielipide 28.9.2010:

Työuupumus johtuu aina huonosta johtamisesta

Jostain syystä työuupumusta pidetään nykyisin työntekijästä johtuvana. Aiheesta puhuvat ne, jotka jaksavat.  Todelliset asiantuntijat - työuupuneet - eivät jaksa edes osallistua keskusteluun.

Minut uuvutettiin valtion laitoksessa hulluuden partaalle, kun olin tunnollinen ja sitoutunut työntekijä enkä ymmärtänyt vaihtaa ajoissa työnantajaa. Laitoksessamme oli johtajan vaihtuessa 42 työntekijää vuonna 1998. Olin 38. irtisanoutunut henkilö, kun psykoterapeuttini sai viimein taottua järkeä päähäni vuonna 2004.

Yksikköön jäi tuolloin  jäljelle neljä työntekijää. Siis 90 prosenttia työntekijöistä lähti pois kuuden vuoden aikana, pääosin huonon johtamisen takia. Tähän eivät puuttuneet esimieheni kaksi ylempää johtajaa useista valituksista huolimatta. 

Itse olen akateemisesti koulutettu, ja kaikki kolme esimiestäni olivat koulutukseltaan tohtoreita ja arvoltaan professoreita. Esimieskoulutusta heillä ei ollut yhtään opintoviikkoa. Koko organisaatiossa oli  yli 2 000 työntekijää, mutta esimieskoulutusta tai työnohjausta ei annettu kenellekään.

Oma työuupumukseni oirehti vakavasti vuonna 2001. Sairauslomalla olin vuosina 2003-2004, ja sen jälkeen täysin työ- ja toimintakyvyttömänä vuodet 2004-2008. Koko elämäni romahti. Nyt on alkanut näkyä hiljalleen valoa, mutta jatkuvasta kuntoutuksesta huolimatta täysi työkunto ei ole vieläkään palannut.

On käsittämätöntä, ettei huonojen esimiesten ja johtamistaitojen merkitystä nähdä työuupumuksen perimmäisinä syinä. Organisaation pitää ottaa vastuu omasta huonosta johtamisestaan  eikä laittaa sitä niin sanottujen heikkohermoisten alaisten niskoille.

Terveisiä Tampereen kaupungin virkamiehille, jotka nyt poistavat uupuneiden sairauslomapalkat.

 

Nimimerkki

Vieläkin uupunut yhdeksän vuoden jälkeen

  

**********

 

Masentunut ei saa hoitovakuutusta

Lähes puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä. Masennusdiagnoosi voi aiheuttaa yllätyksen, sillä hoitovakuutusta ei myönnetä masentuneelle.

Kuningaskuluttaja-ohjelman (16.9.) mukaan Pohjola irtisanoi helsinkiläisen ”Marian” hoitokuluvakuutuksen, kun kävi ilmi, että hän oli käynyt terapiassa. Maria kertoo, ettei tullut ajatelleeksikaan, että yksityiset keskustelut terapeutin kanssa vaikuttaisivat hänen terveydentilaansa, koska hän keskusteli elämäntilanteestaan eikä kyse ollut masennuksesta. Hän ei saanut korvausta edes poskiontelotulehduksesta.

Pohjolan osastonjohtaja Arto Nyrhinen selittää, että hoitokuluvakuutusta ei pääsääntöisesti myönnetä, sillä on todettu että masennusdiagnoosi lisää muiden sairauksien riskiä. Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan johtava lakimies Harri Isokoski uskoo, että riitatilanteiden välttämiseksi on yksinkertaisinta rajoittaa vakuutuksen saamista. Hänen mukaansa vakuutusyhtiöt lähtevät siitä, että toiminnan pitää olla heille kannattavaa.

Mielenterveyden keskusliitossa ollaan sitä mieltä, että tällainen käytäntö liiketoiminnassa lisää mielen sairauksiin kohdistuvia epäluuloja. Liiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori sanoo, että pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, ettei hakeuduta hoitoon tai salaillaan sairautta. Voisi luulla, että vakuutusyhtiöille sairauttaan salailevasta asiakkaasta olisi suuremmat riskit kuin avoimesti masentuneesta. Isokosken mukaan omalla terveydentilalla ei pidä alkaa pelata.

Timo Peltovuori toteaa, että vakuutuksista huolimatta kannattaa hoidattaa itsensä. Hänestä olisi kuitenkin kiva, jos vakuutusyhtiöt astuisivat nykyaikaan ja olisivat tasa-arvoisia.

 

 

**********

 

 

Kampanja avattiin Kuntamarkkinoilla Kuntatalolla Helsingissä 15.-16.9.2010. Katso video kampanjan sisällöstä! 

http://kunta.tv/web/guest?fileId=31294