1965
Ensimmäiset potilastoimikunnat perustetaan psykiatrisiin sairaaloihin, mm. Harjamäkeen Pohjois-Savossa ja Moisioon Etelä-Savossa.
1968
Ensimmäinen potilasyhdistys perustetaan sairaalan ulkopuolelle: Ylä-Savon Mielenterveystoiminnan Tuki ry perustetaan Iisalmessa.
1969
Toinen potilasyhdistys, Vaasan Psyko -69, perustetaan sairaalan ulkopuolelle.
1970
Potilasyhdistyksiä perustetaan Oulussa, Seinäjoella, Pieksämäellä ja Kuopiossa. Veikkolan sairaalassa Etelä-Suomessa perustetaan Psykiatrisesti Kuntoutettavien Etujärjestö PKE.
1971
Mielenterveyden keskusliitto perustetaan Iisalmessa Koljonvirran psykiatrisessa sairaalassa 6.6.1971.
Perustamiskokouksessa oli 68 osanottajaa 9 rekisteröidystä paikallisyhdistyksestä ja 8 sairaalassa toimivasta potilasyhdistyksestä. Kokouksen puheenjohtajana oli Heikki Riihijärvi.
Liiton kotipaikaksi äänestettiin Iisalmi, ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Matti Lunkka. Liiton varapuheenjohtajaksi ja toiminnanjohtajaksi valittiin Tapani Rissanen.
1972
Mielenterveyden keskusliitto alkaa julkaista omaa lehteä. Liittoon kuuluu 22 jäsenyhdistystä, joissa runsaat 2000 jäsentä.
1973
Jäsenlehden nimeksi tulee nimikilpailun perusteella Käsikädessä.
1974
Mielenterveyden keskusliitto aloittaa valtakunnallisen mielenterveysviikon viettämisen.
1982
Liitto järjestää ensimmäisen mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun kuntoutuskurssin.
1987
Liitto palkkaa ensimmäisen kokopäiväisen toiminnanjohtajan.
1988
Liitossa on 50 jäsenyhdistystä, joissa yli 3000 jäsentä.
1992
Mielenterveyskuntoutujien tukihenkilökoulutus alkaa. Mielenterveysviikko vakiintuu marraskuuhun viikolle 47.
Itsemurhan uhrien muistoksi vietettävä kynttilätapahtuma käynnistää viikon ensimmäistä kertaa.
1993
Liiton jäsenyhdistykset ryhtyvät viettämään Kukan päivänä 13.5. ihmisten yhteyden päivää.
1994
Liiton liikuntatoiminta alkaa. Ensimmäiset vertaistukeen perustuvat oma-apuryhmät perustetaan. Liitto alkaa tarjota kuntoutujille oikeusneuvontaa.
1996
Liitossa on 100 jäsenyhdistystä.
1997
Liitto järjestää ensimmäiset mielenterveysmessut Wanhassa Satamassa Helsingissä. Turva-asumisprojekti alkaa Vantaalla, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Rovaniemellä. Kuntoutujille aletaan tarjota myös työllistymiseen liittyvää tukea.
1998
Ensimmäistä Valon Päivää aletaan viettää pääkaupunkiseudulla. Päivän tarkoituksena on tuoda toivoa masentuneille ja heidän läheisilleen.
1999
Henkisen hyvinvoinnin viikkoa vietetään maaliskuussa ensimmäistä kertaa. Viikon perusajatuksena on haastaa yrityselämä mukaan vapaaehtoiseen mielenterveystyöhön ja kiinnittää huomiota henkiseen hyvinvointiin työelämässä.
2000
Liitossa on 140 jäsenyhdistystä, joissa yli 15 000 jäsentä. Liitto perustaa kulttuurityöryhmän.
2001
Mielenterveyden keskusliitto viettää 30-vuotisjuhliaan syntypaikoillaan Iisalmessa.
Tietopalvelupiste Propelli avataan Helsingissä 27.9.2001. Propellista saa neuvontaa kuntoutuspalveluista ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuista lakisääteisistä etuuksista.
2002
Mielenterveyden keskusliiton vertaistukipuhelin aloittaa toimintansa 4.10.2002. Puhelimessa päivystävät Mielenterveyden keskusliiton kouluttamat kuntoutuja-asiantuntijat. He tarjoavat kuntoutujille henkilökohtaista, omaan kuntoutumiskokemukseensa pohjautuvaa ohjausta.
Mielenterveyden keskusliitto järjestää Mielenterveysviikolla ensimmäiset Sairas raina -elokuvajuhlat. Tarjolla on korkealaatuisia elokuvia ihmismielen raiteilta suistumisesta ja vinksahtaneen psyyken toivosta parantua.
2003
Itä-Suomen lääniin palkataan erityisesti mielenterveyskuntoutujia palveleva korjausneuvoja, joka kartoittaa korjaustoimenpiteitä tarvitsevat kohteet, etsii rahoituskanavia ja avustaa rahoitushakemusten laadinnassa.
Mielenterveyden keskusliiton kulttuuripäivät järjestetään 16.-18.5.2003 Mikkelissä.
Mielenterveyden keskusliitto on kouluttanut oppilaitoksiin ja työpaikoille vertaistutoreita tueksi henkilöille, joilla on taustallaan mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Ensimmäiset 16 vertaistutoria valmistuvat tehtäväänsä 7.9.
Liittoon palkataan sosiaalineuvoja, joka antaa neuvoja sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä palveluista ja etuuksista sekä niiden hakemisesta.
Liiton ensimmäiseksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2004 valitaan risteilyisäntä Petri Lehtinen. Lähettiläiksi nimetään henkilöitä, jotka tekevät sydämestään vapaaehtoista mielenterveystyötä ja vievät mielenterveysasiaa eteenpäin työssään, toimissaan ja julkisuudessa.
2004
Mielenterveyden keskusliiton graafinen ilme uudistetaan. Samalla uudistetaan liiton logo.
Ratkes ry palkitsee Ratkes-avaimella Mielenterveyden keskusliiton vuoden 2004 Muutoksen mestarina. Ratkes ry perustelee valintaa sillä, että Mielenterveyden keskusliitossa on kehitetty vertaisajattelua keskeisenä osana toimintaa.
Mielenterveyden keskusliitto avaa uuden aluekeskuksen Kuopioon Kukan päivänä 13.5. Aluekeskus tarjoaa palveluja mielenterveyskuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä mielenterveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille.
Taikuri Jarmo Luttinen valitaan liiton toiseksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2005.
2005
Maaliskuun lopulla järjestetään Helsingissä HUIPS! – Ihan hullu ilta, jossa yleisöä viihdyttävät eturivin viihdetaiteilijat. Esitys televisioidaan ja sen yhteydessä järjestetyn keräyksen tuotto lahjoitetaan Mielenterveyden keskusliitolle.
Mielenterveyden keskusliiton tietopalvelu Propellin kolmas käyntipiste avataan liiton Turun aluekeskuksen yhteyteen 8.4.
Mielenterveyden keskusliitto julkaisee ensimmäisen mielenterveysbarometrinsä Maailman mielenterveyspäivänä 10.10.
Liiton kolmanneksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2006 nimetään isä Mitro Repo.
Suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat perustavat kansallisen Mielenterveyspoolin. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien sekä mielenterveystyön asiakkaiden, omaisten ja läheisten asemaa.
2006
Jo puolella Mielenterveyden keskusliiton 170 jäsenyhdistyksestä on liiton kouluttama liikuntavastaava.
Liitto viettää 35-vuotisjuhliaan Turussa 22.9.2006.
Vuoden 2007 Hyvän mielen lähettilääksi valitaan stand up -koomikko Krisse Salminen.
Yhteydenotot tietopalvelu Propelliin lisääntyvät jatkuvasti. Käynnit jopa kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta.
2007
Mielenterveyden keskusliiton mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita selvittänyt tutkimus julkaistaan.
Yhteisvastuukeräyksen 2007 teemana on Ehjä lapsen mieli. Sen tuotolla autetaan suomalaisia ja perulaisia lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveysongelmia. Suomessa tukitoiminnan toteuttaa Mielenterveyden keskusliitto.
Kuntoutussäätiön vuoden 2007 Kuntouttajamitali myönnetään Mielenterveyden keskusliiton TRIO-projektin kehittämille vertaistuen uusille muodoille.
Henkisen hyvinvoinnin viikko muutetaan Hyvän mielen viikoksi. Samalla viikon teema laajenee työyhteisöjen henkisen hyvinvoinnin parantamisesta ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön kokonaisuudessaan.
Mielenterveysmessut järjestetään 10. kerran.
Liiton viidenneksi Hyvän mielen lähettilääksi vuodelle 2008 kutsutaan toimittaja Lauri Karhuvaara.
Liiton jäsenyhdistysten määrä nousee 181:een. Niiden kautta liitolla on yli 21 000 henkilöjäsentä. Kymmenessä vuodessa liiton jäsenmäärä on kaksinkertaistunut.
