Koulumieltä voi kohottaa luokassa monella tavalla, mutta toisen kohtaamisen perusvaiheet vaikuttavat siihen aina. Siksi keskitymme tässä vaiheessa niihin. Kohtaamisen perusvaiheet ovat:
- tervehtiminen
- tervehdykseen vastaaminen
- hyvästely
Aiheen valinta
Voit valita oppitunnin aiheen yhdessä oppilaiden kanssa tai itse. Jos haluat kysyä oppilailta mielipidettä, ota asia puheeksi jonkun oppitunnin päätteeksi ja järjestä asiasta äänestys. Eniten ääniä saanut aihe (tervehtiminen, tervehtimiseen vastaaminen tai hyvästeleminen) otetaan oppitunnin aiheeksi.
Näkökulman valinta ja mallitekstin laatiminen
Olemme valmistelleet kaksi näkökulmaa jokaiseen perusvaiheeseen. Näkökulmia on kaksi - miksi ja miten.
Mallitekstissä on esitetty asiaan kuuluvia hyviä kysymyksiä ja lyhyitä vastauksia. Voit valita, mitä kysymyksiä käytät omassa tekstissäsi. Todennäköisesti sinun kannattaa muokata omaa tekstiäsi omaan paikkakuntaan, kouluun ja luokkaan sopivaksi. Malliteksteissä esitetyistä kysymyksistä ja vastauksista voi silti olla sinulle apua.
Miksi tervehdimme?
Miksi vastaamme tervehdykseen?
Miksi hyvästelemme?
Miten tervehdimme?
Miten vastaamme tervehdykseen?
Miten hyvästelemme?
Käytä valmista mallitekstiä tai kirjoita se osittain uudelleen. Voit tietenkin tarkastella asiaa jostain muustakin näkökulmasta, mutta silloin sinun täytyy laatia malliteksti alusta asti itse.
Mallitekstin pohjalta muokkaamasi teksti on oppitunnin tärkeä osa. Teksti luetaan oppitunnin alussa ja sen pohjalta käynnistetään keskustelu. Siksi sen sisäistämiseen tai uudelleenkirjoittamiseen kannattaa käyttää aikaa. Malliteksti ei kuitenkaan ole oppitunnin tärkein osa, joten älä pysähdy liiaksi sen valmisteluun. Tärkeintä on saada oppilaat keskustelemaan aiheesta!
Kysymyslistan laatiminen
Kun olet lukenut mallitekstin, on aika käynnistää keskustelu. Tavoitteena on avoin keskustelu, jolloin kysymystenkin tulee olla avoimia. Suosittelemme, että kysyt ensin ihan yleisiä kysymyksiä. Jos oppilailla on hyvä valmius keskustella, voit siirtyä myös osallistaviin kysymyksiin, joilla oppilaat pyritään saamaan miettimään asiaa omalta kohdaltaan ja oman käyttäytymisensä kautta.
Yleiset kysymykset voivat olla tyyppiä:
- Mitä ajatuksia teksti herätti?
- Mikä oli kiinnostavinta?
- Mikä oli tärkeintä?
- Mikä oli tuttua?
Kun oppilaat alkavat keskustella jostain asiasta, tulisi sinun valmistautua ohjaamaan kyselyä oppilaita kiinnostavaan suuntaan. Kaikkia yleiskysymyksiä ei tarvitse käydä läpi, jos keskustelu käynnistyy muutenkin. Tärkeintä on siis puhua siitä asiasta, joka oppilaita kiinnostaa. Jos keskustelu pysähtyy, voit käynnistää sen uudelleen toisella yleiskysymyksellä.
Osallistavat kysymykset voivat oilla tyyppiä:
- Miten sinä tervehdit vanhempiasi / luokkakavereitasi / muita kavereitasi?
- Milloin tervehdit viimeksi vähän tuntemattomampaa ihmistä ja miten teit sen?
- Milloin sanoit viimeksi käsipäivää?
- Onko tervehtiminen ollut sinulle joskus tosi tärkeää – milloin?
- Miten tervehditte toisianne aamuisin?
Osallistavia kysymyksiä kannattaa käyttää, jos keskustelu mahdollistaa sen. Tällöin asiasta tulee henkilökohtaisempi ja oppilaiden tieto syvenee. Joskus liian henkilökohtainen kysymys voi jähmettää keskustelun, koska oppilaat eivät syystä tai toisesta halua paljastaa omaa käyttäytymistään. Osaat varmasti arvioida tämän ”uhan” olemassaolon oikein.
Tärkeintä on, että valmistaudut oppituntiin keksimällä toimivia yleiskysymyksiä ja mietit etukäteen, miten ohjaat keskustelua oppilaiden haluamaan suuntaan. On hyvä aina valmistella myös muutamia osallistavia kysymyksiä sopivan tilanteen varalta.
Henkinen valmistautuminen keskusteluun
Juuri ennen oppituntia, valmista itsesi henkisesti vielä ”keskustelutunnelmaan”. Oppitunneissa on yleensä tärkeintä ”opetustunnelma”, mutta tällä tunnilla keskustelu on tärkeintä.
Nyt olet valmistautunut riittävästi vähän erilaista oppituntia varten. Olet
- valinnut kohtaamisen perusvaiheen
- valinnut näkökulman (miksi, miten tai jonkun muun?)
- viimeistelyt ja tulostanut mallitekstin
- viimeistellyt ja tulostanut toimivat yleis- ja osallistavat kysymykset
- viimeistellyt ja kopioinut kyselylomakkeen
- valmistautunut henkisesti keskustelutunnelmaan
Oppitunnin pitäminen
Oppitunti jakaantuu kolmeen vaiheeseen
- mallitekstin esittämiseen
- keskusteluun
- kyselyyn
Oppitunti on ajateltu tässä noin tunnin mittaiseksi. Alle 45-minuuttisena sitä on vaikea toteuttaa ja yli 1,5 tuntia voi jo olla oppilaiden keskittymiselle liikaa.
Tarkempi aikataulu on suunnilleen seuraava:
- Avaus ja mallitekstin esittäminen (10 minuuttia)
- Keskustelun käynnistys (noin 5 minuuttia)
- Keskustelu (30 minuuttia)
- Kyselyn selostus ja jakaminen (5 minuuttia)
- Kyselyyn vastaaminen ja palautus (10 minuuttia)
Avaus
Olet jo aikaisemmin kertonut oppilaille oppitunnista yleisesti. Kerro nyt aluksi, mitä tunnilla tapahtuu:
- Ensin luetaan teksti aiheesta (esim.) Miten hyvästelemme?
- Sen jälkeen keskustellaan tekstin synnyttämistä ajatuksista
- Lopuksi kysytään kaikkien mielipidettä kyselyllä
Mallitekstin esittäminen
Pyydä oppilaita kuuntelemaan tarkasti. Lue oppilaille itse viimeistelemäsi teksti. Teksti saa olla korkeintaan yhden A4 mittainen, jotta huomio säilyisi.
Keskustelun käynnistäminen, ohjaaminen ja lopettaminen
Aloita keskustelu esittämällä joku yleiskysymys. Kuuntele oppilaiden vastauksia ja pyri viemään keskustelua oppilaiden kiinnostuksen suuntaan. Kun keskustelu tyrehtyy, tee uusi yleiskysymys. Jos keskustelu muuttuu vilkkaaksi ja avoimeksi, voit kysyä tilanteen mukaan osallistavia kysymyksiä.
Pidä aikataulusta kiinni ja lopeta keskustelu sopivalla tavalla. Jos asiaa jää paljon käsittelemättä ja joudut keskeyttämään vilkkaan keskustelun, lupaa, että asiasta pidetään uusi tunti sopivana aikana.
Kirjaa selvällä käsialalla keskustelun aikana oppilaiden tekemiä hyviä, yllättäviä tai mielenkiintoisia kommentteja oman kyselylomakkeesi kääntöpuolelle.
Tee lopuksi yhteenveto opilaiden keskustelun aikana esittämistä kommenteista ja kiitä oppilaita hyvästä keskustelusta.
Kyselyn selostaminen
Kerro lyhyesti kyselyn suorittamisesta.
- kyselyyn ei laiteta nimeä (kuten vaaleissa ja kyselyissä yleensä)
- jokaisen pitää saada vastata rauhassa (kuten vaaleissa ja kyselyissä yleensä)
- kyselyssä on viisi rastikysymystä ja yksi kohta, johon saa kirjoittaa
(täytyy kirjoittaa selvästi, koska tulokset lukee eri henkilö kuin opettaja) - vastausaikaa on noin 10 minuuttia
- vastaukset palautetaan isoon kirjekuoreen, joka suljetaan yhdessä opettajan ja viimeisen vastaajan kanssa
- olisi hyvä, jos joku muu kuin oma opettaja kävisi läpi vastaukset (esim. koulukuraattori)
- vastausten yhteenveto kerrotaan kaikille
Kyselyn jakaminen ja kyselyyn vastaaminen
Kun kaikki ovat saaneet vastauspaperit, alkaa vastausaika. Seuraa, ettei kukaan vilkuile toisten vastaamista ja puutu asiaan, jos näin tapahtuu.
Kyselyn palauttaminen
Jokainen saa laittaa vastauksensa kirjekuoreen. Luokasta saa poistua vastaamisen jälkeen.
Kun viimeinen vastaaja tuo vastuksensa, merkitse omaan vastauslomakkeeseen hänen nimensä. Sulkekaa yhdessä kuori. Kysely on päättynyt.
Jälkityöt
Olisi hyvä, jos koulukuraattori tai joku muu kuin oma opettaja tekisi vastauksista yhteenvedon.
Kerro oppilaille jonkun tunnin päätteeksi vastausten tulokset ja oma mielipiteesi niistä. Kysy myös, mitä oppilaat tuloksista ajattelevat.
Kerro sopivalla hetkellä tuloksista ja oppitunnista oppilaiden vanhemmille ja muille opettajille.
Varaa sopiva ajankohta, jolloin pidät uudestaan Koulumieli–oppitunnin. Valitse silloin joku toinen kohtaamisen perusvaihe ja/tai näkökulma. Kun saat uudet kyselytulokset, voit seurata mihin suuntaan luokan lähiyhteisöllisyys ja oppilaiden koulumieli on kehittynyt (= Koulumieli – barometri). Näin voit vähitellen seurata niiden kehitystä lukukaudesta ja vuodesta toiseen.
