Perhe, jossa jommallakummalla tai molemmilla vanhemmilla on mielenterveysongelma, on hyvin haavoittuvainen. Psyykkinen sairaus ei sinänsä tee ketään huonommaksi vanhemmaksi, mutta koska jaksamisen ongelmia saattaa olla tavanomaista enemmän, vanhemmat tarvitsevat ympäristön ja viranomaisten tukea voidakseen tarjota lapsilleen turvallisen kasvuympäristön, hellyyttä ja rakkautta. Lapset ja nuoret ovat suuressa vaarassa syrjäytyä ja sairastua itsekin, jos elämä näyttäytyy heille turvattomana ja näköalattomana.
Lapsuus ja nuoruus ovat jokaiselle äärimmäisen tärkeää aikaa, sillä monet aikuisiän ongelmat juontavat juurensa varhaisemmista kokemuksista. Ihminen on syntymästään saakka vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, joka muovaa häntä ja johon hän puolestaan vaikuttaa. Ihmissuhdeongelmat ovat yleisiä, lapset ja nuoret reagoivat herkkinä ja haavoittuvina yhä enemmän ympäristön pahoinvointiin. Perheessä, koulussa ja harrastuksissa saadut myönteiset kokemukset ja hyväksyntä auttavat myöhemmin ratkaisemaan vaikeitakin elämäntilanteita.
Lasten ja nuorten palveluja kehittämällä ja perheitä tukemalla voidaan monta inhimillistä tragediaa välttää tai ainakin monen elämää helpottaa. Myös yhteiskunnan kannalta on selvää, että vakavia ongelmia ennalta ehkäisemällä vältetään tulevien vuosien suuremmat laskut.
