Hyppää sisältöön

Korona haastaa parisuhteen etäisyyden ja läheisyyden säätelyn

Mielenterveyspalveluihin pääsyn vaikeutuminen poikkeusaikoina voi aiheuttaa monessa parisuhteessa stressiä, joka purkautuu riitoina ja kireytenä kotona. Onneksi on olemassa tekoja, joilla voimme vahvistaa parisuhdetta kestokykyä ja kantavuutta hankalina aikoina, kirjoittaa Parisuhdekeskus Katajan sosiaalialan asiantuntija Laura Huuskonen.

Olemme kaikki astuneet maailmanlaajuiseen poikkeustilanteeseen hyvin erilaisista lähtökohdista. Voisi sanoa, että vaikka olemmekin kaikki saman myrskyn silmässä, emme todellakaan ole kaikki samassa veneessä. Se, miten selviämme poikkeustilanteessa, on hyvin paljon kiinni siitä, millaisessa tilanteessa ja millaisilla selviytymiskeinoilla olemme tähän poikkeustilanteeseen joutuneet. Ei ole yhdentekevää, kuinka tukevassa veneessä matkaamme, onko meillä tukenamme toimiva kompassi ja varusteena riittävät purjeet ja ankkurit.

Koronatilanteen aiheuttaessa suurimmassa osassa ihmisistä ahdistusta ja psyykkistä stressiä, jo valmiiksi kuormittuneessa tilanteessa oleville tilanne voi kääntyä omaa sietokykyä pahoin koettelevaksi ja poikkeustilanteen vaikutukset ovat heille suurimmat.

Mielenterveyspalveluihin pääsyn vaikeutuminen voi aiheuttaa monessa parisuhteessa stressiä ja ahdistusta, jotka purkautuvat riitoina ja kireänä ilmapiirinä kotona.

Parisuhde on yksi tärkeimmistä aikuisiän ihmissuhteistamme ja parhaimmillaan voimavara arjessa. Puolison asema psyykkisesti sairaan vierellä on usein se läheisin, vaikka suhde voikin ajoittain tuntua etäiseltä. Yleensä pariskunnat löytävät yhdessä sopivan suhteen etäisyyden ja läheisyyden säätelyyn sekä sopivan tasapainon oman ajan ottamiseen.

Koronapandemian mukanaan tuoma eristäytyminen sosiaalisista kontakteista, etätyöt ja isojen ihmisjoukkojen välttäminen haastavat parisuhteissa tämän riittävän etäisyyden ja läheisyyden säätelyn. Mielenterveyspalveluihin ja terapiaan pääsyn vaikeutuminen voi aiheuttaa monessa parisuhteessa stressiä ja ahdistusta, jotka purkautuvat riitoina ja kireänä ilmapiirinä kotona. Poikkeustilan keskellä on haasteellista löytää uusi tasapaino suhteeseen.

Rutiinit vapauttavat aivomme automaatio-ohjaukselle ja mielelle säästyy psyykkisiä voimavaroja.

Psyykkinen sairaus kuormittaa parisuhdetta vähentämällä suhteessa läheisyyttä – niin henkistä kuin fyysistäkin. Ilo, innostus, nauru sekä asioiden merkityksellisyys saattavat olla kateissa ja tilalle tulla ärtymystä, riitoja ja taloudellisia huolia. Arjen pyörittäminen ja vastuun jakaminen vaikeutuu. Tulevaisuus näyttää monin tavoin epävarmalta. Miten tästä poikkeustilanteen keskellä selvitään, miettii moni. Miten meidän parisuhteemme kestää tämän? Onneksi on olemassa tekoja, joilla voimme vahvistaa parisuhdetta kestokykyä ja kantavuutta hankalina aikoina.

Rutiinien merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi. Rutiinit vapauttavat aivomme automaatio-ohjaukselle ja mielelle säästyy psyykkisiä voimavaroja. Kotona ollessakin on tärkeää luoda omaan arkeen kummallekin sopivat rutiinit. Kotitöitä ja lasten kasvatusvastuuta on syytä jakaa, ei välttämättä ajallisesti tai työmääräisesti tasan, mutta niin, että molemmilla on tahtotila osallistua omien voimavarojensa ja taitojensa mukaan.

Koronapandemia itsessään aiheuttaa paljon tunteita, kuten epätietoisuutta ja epävarmuutta, joiden kanssa me ihmiset emme yleensä viihdy.

Ajan voi ottaa omaksi liittolaisekseen ja pyrkiä hyödyntämään sitä. Voimme harjoittaa tietoista mindfulnessia, olla tässä hetkessä ja ottaa asiat sellaisina kuin ovat tässä hetkessä. Etenkin jos itse kokee väsymystä, masennusta tai ahdistusta, voi lohduttaa itseään ajatuksella: muusta ei tarvitse selvitä kuin tästä hetkestä, tästä päivästä, tunnista tai minuutistakin. Pian se on jo takana, ja olen siitä selvinnyt. Aikaa voi siis jakaa pienemmäksi: ei tarvitse ajatella kuin tästä tunti tai sekuntikin eteenpäin, ei edes tulevaa iltaa tai seuraavaa päivää. Jos sekin tuntuu vaikealta, voi myös siirtyy ajatuksissa tulevaan, vaikka jouluun tai talveen asti: miten sitä vietämme, mitä sitten teen, kun kaikki palautuu poikkeustilanteen jälkeen ennalleen?

Koronapandemia itsessään aiheuttaa paljon tunteita, kuten epätietoisuutta ja epävarmuutta, joiden kanssa me ihmiset emme yleensä viihdy. Se, miten kumppanit ovat tottuneet jakamaan omaa tunne- ja ajatusmaailmaansa toisilleen, on merkityksellistä. Vanha hyvä totuus on, että kun toisen kanssa jakaa ilon, se kaksinkertaistuu, kun jakaa surun, se puolittuu. Jos pystyy jakamaan ja kokemaan yhdessä tunteita, se helpottaa sekä vahvistaa parisuhteen yhteistä hyvää.

Tärkeää on muodostaa yhteinen kertomus, tarina, jonka kautta tiedetään, miten kumpikin ajattelee.

Suhteessa tarvitaan myös keskustelua, miten tästä selvitään. Tärkeää on muodostaa yhteinen kertomus, tarina, jonka kautta tiedetään, miten kumpikin ajattelee. Mitä meille on tapahtunut, mitä meillä on nyt ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Tämä luo yhteistä me-henkeä ja molempien ymmärrystä siitä, että yksin ei tarvitse selvitä vaan meitä on kaksi. On helpottavaa, kun tietää, että kaksi aikuista vastaa parisuhteesta omien kykyjensä mukaan. Kun toinen on väsyneempi, toinen ottaa vastuuta enemmän ja välillä toisinpäin.

Läheisyyden vahvistaminen suhteessa on yksinkertaisimmillaan sitä, että levätään yhdessä, vierekkäin. Kumppanin kainalosta saamme tankata hyväksynnän, arvostuksen ja rakkauden kokemusta. Vaikka elämässä olisi vakavia haasteita, annetaan myös toisillemme lupa iloita, jakaa yhteistä huumoria ja hyviä asioita, ilahduttaa toista ja tiedostaa myös se hyvä, mikä on. Selvitään yhdessä tästäkin elämänkohdasta.

 

Sosiaalialan asiantuntija Laura HuuskonenKirjoittaja Laura Huuskonen on Parisuhdekeskus Katajan sosiaalialan asiantuntija ”Tukea parisuhteelle, kun perheessä on sairautta” -toiminnassa

 

 

 

 

 

 

 

Jos sairaus synnyttää etäisyyttä, keskustelu ajatuksista ja tunteista on vaikeaa tai läheisyys puuttuu, saa ja pitääkin hakea apua. Parisuhde- ja seksuaalineuvojat auttavat selvittämään parisuhteen kriisikohtia.

Parisuhdekeskus Katajan parisuhdepuhelin 050 337 9053 palvelee maanantaisin klo 14–16. Päivystyschat palvelee tiistaista torstaihin klo 10–13 osoitteessa parisuhdekeskus.fi.

Mielenterveyden keskusliiton Valoa-chat osoitteessa mtkl.fi arkisin klo 12–18 ja neuvontapuhelin 0203 91920 ja maksuton vertaistukipuhelin 0800 177 599 arkisin klo 10–15.

Lue lisää:

Parisuhdekeskus Kataja

Kun läheinen sairastuu

Tutustu parisuhteille ja perheille suunnattuun kurssitarjontaamme:
mtkl.fi/tapahtumakalenteri

Parikurssit:

Mitä meille kahdelle kuuluu? 2.10. – 4.10, Turku (samaa sukupuolta olevat parit)
Mitä meille kahdelle kuuluu? 20.11. – 22.11., Oulu
Mitä meille kahdelle kuuluu? 4.12. – 6.12., Joensuu

Läheiset:

Viikonloppu läheisille, 9.10. – 11.10. , Vuokatti (Pohjois-Suomen ja Lapin alueella asuvat)

Verkossa:

Hyvinvoinnin iltakoulu verkossa: Miksi mies ei puhu? 26.10.

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko tietää aina ensimmäisenä kuulumisemme, saada tapahtumatietomme ja muut ajankohtaiset mielenterveyskentän uutiset kätevästi suoraan sähköpostiisi? Tilaa sähköinen uutiskirjeemme. Tilaamalla uutiskirjeen annat suostumuksen tietojesi käsittelyyn tietosuojaselosteemme mukaisesti.