Hyppää sisältöön

Dissosiaatiohäiriö

Mielen jakautumisesta eli dissosiaatiosta puhutaan silloin, kun mieli ikään kuin jakautuu kahtia. Toinen puoli kantaa tunnepuolella traumamuistoa, toinen puoli taas pyrkii elämään normaalia perusarkea, pitämään muistot poissa ja hautaamaan trauman olemattomiin. Näin dissosiaatio mahdollistaa, että elämä jatkuu kohtuuttoman raskaista kokemuksista huolimatta. Dissosiaatiohäiriö saattaa olla jopa yhtä yleinen kuin masennus.

Trauma on emotionaalinen eli tunneperäinen vaurio, mielen rikkoutuminen. Se syntyy kun ihminen kokee ylitsepääsemättömän tapahtuman tai elää tilanteessa, joka ylittää oman kestokyvyn. Oletko kokenut lapsena kaltoinkohtelua, laiminlyöntiä tai mitätöintiä? Ehkä perheessäsi elettiin alkoholismin varjossa tai kasvoit jatkuvassa turvattomuuden ja pelon ilmapiirissä, etkä saanut riittävää turvaa. Oletko kokenut fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai sen uhkaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä?

Trauma voi syntyä myös yksittäisen tapahtuman kuten onnettomuuden, sodan kokemisen, raiskauksen tai läheisen äkillisen kuoleman takia. Järkyttävistä kokemuksistasi huolimatta voit rakentaa elämäsi perustukset ja luottamuksen uudelleen – se ei ole koskaan liian myöhäistä. Tarvitset siihen kuitenkin ammattilaisen apua ja aikaa.

Dissosiaatio suojaa mieltä jo aiheutuneelta traumalta

Traumalla on piiloutuva luonne. Arjen sujumisesta huolimatta koet ehkä kaaosta mielessäsi ja ulkopuolisuuden tunnetta. Sinulla on vaikeuksia yhdistää ajatuksiasi, tunteitasi, havaintojasi ja muistojasi. Toisinaan trauma saattaa nousta esille vasta aikuisiällä. On mahdollista, että et edes muista tarkoin lapsuusajan tapahtumia.

Mielemme pyrkii suojautumaan traumaattisilta asioilta. Jakautumisesta eli dissosiaatiosta puhutaan silloin, kun henkilön mieli ikään kuin jakautuu kahtia. Toinen puoli kantaa tunnepuolella traumamuistoa, toinen puoli taas pyrkii elämään normaalia perusarkea, pitämään muistot pois todellisuudesta ja hautaamaan trauman olemattomiin. Trauma jää ikään kuin eri persoonan kannettavaksi. Näin dissosiaatio mahdollistaa, että elämä jatkuu kohtuuttoman raskaista kokemuksista ja tapahtumista huolimatta.

Kaukainen muisto ja trauma voivat palautua äkisti mieleen jossain tietyssä tilanteessa. Puhutaan triggereistä eli traumalaukaisijoista ja taukaumista. Tunnet eläväsi traumaattisen tilanteen tai tapahtuman uudelleen. Jos sinua esimerkiksi rankaistiin itkemisestä ja tunteiden näyttämisestä, kun olit pieni, saatat yhtäkkiä tuntea syvää kauhua ja lamaannusta, kun kuulet oman lapsesi itkevän – ymmärtämättä silti miksi. Tunteet voivat myös mennä hetkeksi piiloon. Voimakas tunnereaktio seuraakin vasta useiden päivien päästä ja lamauttaa toimintakyvyn täysin.

Traumat eivät poistu itsestään, mutta niihin voi saada apua. Ne voivat näyttäytyä monenlaisina oireina fyysisesti, psyykkisesti, tunne-elämän ja ihmissuhteiden tasolla.

Koskaan ei ole liian myöhäistä rakentaa elämän perustukset ja luottamuksen uudelleen.

 

Dissosiaatiohäiriön oireita

  • Keskittymiskyvyttömyys
  • Muistikatkot
  • Hajamielisyys
  • Toimintakyvyn lamaantuminen
  • Syömishäiriö
  • Riippuvuudet
  • Somaattiset kivut
  • Epäluottamus toisiin ihmisiin
  • Tunnottomuus
  • Masennus
  • Uupumus
  • Aistiharhat

Oireet voivat olla niin monenlaisia, että ne on helppo sotkea muihin mielenterveyshäiriöihin. Jopa hoitava taho voi olla hämmentynyt, kun oireet vaihtelevat, eivätkä hoito ja lääkkeet tehoa, jos ei ole tietoa taustalla olevasta traumasta. Jos keskitytään vain oireisiin, trauma jää tunnistamatta.

Traumaterapian avulla kohti eheytymistä

Ylivoimaisten kokemusten liittäminen osaksi omaa elämäntarinaa on pitkä prosessi. Ammattiavulla, esimerkiksi traumaterapian tuella voit kuitenkin oppia tunnistamaan takaumia, niistä johtuvia tunteita ja hallitsemaan niitä. Tärkeää on löytää ammattilainen, jonka kanssa kokee tulevansa ymmärretyksi ja kuulluksi.

Psykoedukaatio eli tiedon ja ymmärryksen lisääminen omasta tilanteesta on myös usein avuksi. Saat sanoja kokemuksillesi ja välineitä toimintamallien muutoksiin. Hirveä muisto ja takauma pysyvät paremmin hallinnassa, jos pystyt ankkuroitumaan nykyhetkeen. Monia auttavat ns. turvaesineet. Turvaesine voi olla vaikka kivi taskussa, jos se auttaa muistamaan, että olet nyt tässä hetkessä etkä menneessä. Jotkut hyötyvät ns. traumaprotokollasta eli lyhyestä tsekkauslistasta. Listan avulla käyt itsesi kanssa läpi sen, mitä juuri nyt tunnet, mistä menneestä kokemuksesta se sinua muistuttaa, missä olet juuri nyt, mitä näet ympärilläsi ja että mennyt paha asia ei tapahdu nyt.

On yksilöllistä, mikä ketäkin auttaa. Lisäksi sopivat keinot riippuvat siitä, etsitäänkö apua muistiongelmiin, masennukseen vai epäluottamukseen toisia ihmisiä kohtaan.

Dissosiaatiohäiriö jopa yhtä yleinen kuin masennus

Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistyksen sekä traumapsykiatri Anssi Leikolan mukaan ilmiö on alitunnistettu. Kun muiden mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyttä on tutkittu, dissosiaatiohäiriön ei. Kun lisäksi dissosiaatiohäiriö voi näyttäytyä todella monella tavalla, tahattomasti ja tahallisesti kätkeytyvän ilmiön yleisyyttä on vaikea kartoittaa. Leikola uskoo, että dissosiaatiohäiriö on suunnilleen yhtä yleistä kuin masennus.

 

Paljon kokemuksia ja tarinoita aiheesta löytyy Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistyksen sivuilta: www.disso.fi
Laajemmin voit lukea dissosiaatiohäiriöstä myös Terveyskirjastosta

 

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko tietää aina ensimmäisenä kuulumisemme, saada tapahtumatietomme ja muut ajankohtaiset mielenterveyskentän uutiset kätevästi suoraan sähköpostiisi? Tilaa sähköinen uutiskirjeemme. Tilaamalla uutiskirjeen annat suostumuksen tietojesi käsittelyyn tietosuojaselosteemme mukaisesti.