Mielenterveysjärjestöt ja joukko kansalaisaktiiveja vetoavat päättäjiin parempien mielenterveyspalvelujen puolesta. Tähän adressiin kerätään allekirjoituksia, ja se luovutetaan sosiaali- ja terveysministereille ja kansanedustajille lokakuussa. Nimiä kerätään syyskuun loppuun saakka.
Nykyisessä taloustilanteessa on vaarana, että kunnat eivät kohdista riittävästi rahoja tarpeelliseen mielenterveystyöhön. Psyykkinen sairastaminen Suomessa merkitsee vaaraa joutua yhteiskunnan ulkopuolelle ja köyhyyden kierteeseen. Hyvä psykiatrinen laitos- ja avohoito ei ole halpaa, mutta se maksaa itsensä takaisin parantuneena elämänlaatuna ja lisääntyneenä työkykynä. Kuntien mielenterveystyön suunnittelussa ja sen arvioinnissa tulee olla mukana kokemusasiantuntijoita, kuntoutujia ja heidän omaisiaan.
Me vaadimme kunnilta päättäväisyyttä järjestää riittävät ja tasokkaat mielenterveyspalvelut ja valtiolta sanktion, jos kunta laiminlyö tehtävänsä huolehtia psyykkisesti sairastuneista.
Laadukasta avohoitoa
Laadukkaaksi psykiatriseksi avohoidoksi ei riitä käynti terveyskeskuksessa lääkereseptejä uusimassa. Avohoitoa tulisi kehittää esim. kotikäyntien, etsivän mielenterveystyön, riittävien asumisen tukipalvelujen ja ympärivuorokautisen avohoitopäivystyksen avulla.
Mielen sairaudet kuormittavat myös omaisia, joille usein jää suuri vastuu sairastuneen hoidosta ja huolenpidosta. Masennus ja uupuminen ovat omaisille todellinen uhkatekijä, jos heitä ei tueta riittävästi niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Osana avohoitoa tulee kehittää tukimuotoja omaisille ja perheille.
Laitoshoidosta tehohoitoa
Suomessa on valmistunut uusi kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Sitä valmistellut työryhmä Mieli 2009 arvioi, että vuonna 2015 tarvitaan nykyisten 4600 psykiatrisen sairaansijan sijasta noin 3000 laitospaikkaa.
Sairaalapaikkoja voidaan kuitenkin vähentää vasta sitten, kun avohoito toimii siten, että se todella ehkäisee psyykkisen oireilun muuttumista sairaalahoitoa vaativaksi.
Tavoite vähentää laitoshoitoa ja lisätä avohoitoa on sinänsä oikea. Tavoitelaskelmien esittely ei kuitenkaan ole todellinen ratkaisu psykiatrisen hoidon laadun parantamisessa. On puututtava siihen, minkälaista avohoitoa ja laitoshoitoa ihmiset tarvitsevat. Laitoshoidon pitää olla tehohoitoa vakavassa tilanteessa aivan kuten somaattisten sairauksien hoidossakin. Potilaille sekä omaisille tulee turvata myös laitoshoidossa oikeus saada äänensä kuuluviin.
Nykyisessäkin sairaalapaikkatilanteessa on vaikeaa saada sairaalahoitoa tarvittaessa. Sairaalaan pääsyä odottaessa sairaan tila yleensä huononee ja hoitoaika sairaalassa pitenee. Sairaalahoidon käytännöissä on myös kehitettävää. Pakkohoidon ja laitoksissa eristämisen suurten alueellisten erojen tausta tulee selvittää ja pakkoa suosivaan hoitokulttuuriin tarvittaessa puuttua. Lähtökohtana tulee olla potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.
Finlands Svenska Psykosociala Centralförbund
Mielenterveyden keskusliitto
Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto
Suomen Mielenterveysseura
Lisätietoja:
verksamhetsledare Bodil Viitanen
Finlands Svenska Psykosociala Centralförbund, tel. 050 525 1243, www.fspc.fi
toiminnanjohtaja Timo Peltovuori
Mielenterveyden keskusliitto puh. 0500 438 858
toiminnanjohtaja Kristiina Aminoff
Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto, puh. 050 530 8120, www.omaisten.org
toiminnanjohtaja Marita Ruohonen
Suomen Mielenterveysseura, puh. (09) 6155 1700, http://www.mielenterveysseura.fi/
