Hintojen nousu aiheuttaa rahahuolia – ”Oman taloustilanteen tunteminen voi tuoda turvaa”
Taloudenpito vie paljon voimia ja pienet tulot voivat aiheuttaa suurta stressiä. Inflaatio on nostanut elinkustannuksia, ja energiakriisi tietää monille sähkölaskuja talvella. Mitä jos rahat eivät riitä? Mielenterveyden keskusliiton sosiaalityön asiantuntija Riikka Mettälä ja digipalveluiden asiantuntija Paula Paloheimo kertovat, mistä voi saada apua ja neuvontaa.
Tiukka rahatilanne on omiaan aiheuttamaan stressiä ja lisäämään kuormitusta arjessa. Tänä vuonna inflaatio on nostanut elinkustannuksia merkittävästi. Polttoaine, ruoka ja sähkö ovat kallistuneet, eikä niitä ilman tule toimeen. Ei ole mikään ihme, jos tuleva talvi huolettaa.
Nykyinen hintakehitys aiheuttaa huolta sellaisillekin, jotka eivät ehkä aiemmin ole joutuneet murehtimaan rahojen riittävyyttä. Kelan arvion mukaan hintojen nousu on ajanut yli 60 000 kotitaloutta köyhyyteen ja nostanut Suomen köyhyysastetta 2,5 prosenttiyksikköä.
– Tilanne on vaikea erityisesti heille, jotka ovat jo tähän mennessä tulleet toimeen pienillä tuloilla. Heillä kaikki säästämisen keinot ovat usein jo käytössä, sanoo sosiaalityön asiantuntija Riikka Mettälä Mielenterveyden keskusliitossa.
Mettälä neuvoo asiakkaita päivittäin erilaisiin tukiin ja etuuksiin liittyvissä asioissa. Hän tuntee järjestelmän ja osaa kertoa, mistä kannattaa aloittaa.
– Jos tulee sellainen tilanne, että rahat eivät riitä, niin aina kannattaa ensimmäisenä selvittää oikeus Kelan myöntämään perustoimeentulotukeen, Mettälä sanoo.
Perustoimeentulotuen tarvetta arvioidessa huomioidaan välttämättömät jokapäiväiset menot, jotka on määritelty tarkasti. Kaikkia menoja ei siis huomioida laskelmassa, joten oikeutta tukeen ei välttämättä synny, vaikka taloudellinen tilanne olisi tiukka. Perustoimeentulotuki on laissa kirjattu viimesijaiseksi tueksi, joten ennen tuen saamista on selvitettävä mahdollisuus muihin tuloihin ja etuuksiin. Perustoimeentulotukea voidaan myöntää myös siinä tapauksessa, jos jostain toisesta ensisijaisesta etuudesta ei ole vielä tullut päätöstä.
– Kiireellisessä tilanteessa toimeentulotukipäätös pitäisi saada lain mukaan viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta, Mettälä sanoo.
Oman kunnan sosiaalitoimesta voi hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea sellaisiin kuluihin, jotka eivät kuulu perustoimeentulotuen piiriin. Täydentävää toimeentulotukea voi lain mukaan hakea sellaisiin erityismenoihin, jotka johtuvat henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista. Sosiaalitoimi pääsääntöisesti edellyttää, että perustoimeentulotuesta on voimassa oleva päätös sille ajalle, jolle asiakas hakee täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.
– Kunta määrittelee ehkäisevälle toimeentulotuelle omat kriteerit. Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan muun muassa edistää henkilön itsenäistä pärjäämistä arjessa sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista taloudellista riippuvuutta toimeentulotuesta, Mettälä sanoo.
Kunnan sosiaalitoimesta voi saada myös talousneuvontaa ja se voi olla oikea osoite myös silloin, kun kaipaa apua raha-asioiden selvittämisessä. Jos oman kunnan sosiaalitoimesta ei ole saatavilla talousneuvontaa, voi sitä saada oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta.
Talouden järjestelystä apua
Joskus kuukaudelle osuu yllättäviä menoja tai kasaantuu tavallista enemmän esimerkiksi terveydenhuollon maksuja. Tänä talvena monilla on hintojen nousun myötä odotettavissa myös tavallista suurempi sähkölasku. Jos vaikeuksia on juuri laskujen maksamisessa, on laskuttajan kanssa mahdollista neuvotella eräpäivän siirtämisestä tai laskun maksamisesta erissä.
– Yleensä tällainen on mahdollista, kun ottaa yhteyttä ennen eräpäivää, sanoo Mielenterveyden keskusliiton digipalveluiden asiantuntija Paula Paloheimo.
Paloheimo työskenteli aiemmin Takuusäätiössä, joka tarjoaa apua talous- ja velkaongelmien ratkaisussa. Hän on toiveikas sen suhteen, että näin poikkeuksellisina aikoina sähköyhtiöissä olisi joustoa ja laskuille voitaisiin tehdä maksusuunnitelmia.
– Sähkölaskun kanssa voi auttaa myös se, että lasku tulisi kerran kuussa eikä kolmen kuukauden välein. Silloin voi olla helpompi seurata laskun suuruutta ja suunnitella taloudenpitoa, Paloheimo sanoo.
Kasaantuneiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdalla Mettälä neuvoo selvittämään mahdollisuuden asiakasmaksujen alentamiseen tai poistamiseen. Kunta on lain mukaan velvollinen alentamaan asiakasmaksuja tai poistamaan ne silloin, jos maksun periminen vaarantaa ihmisen toimeentulon. Velvoite ei kuitenkaan koske kaikkia maksuja, vaan ainoastaan sosiaalihuollon maksuja sekä sellaisia terveydenhuollon maksuja, joiden suuruus määräytyy henkilön maksukyvyn mukaan. Sen sijaan kaikille samansuuruisiin terveydenhuollon maksuihin, kuten poliklinikkamaksuihin, alennusta tai poistoa ei välttämättä myönnetä.
– Maksuihin voi hakea myös perustoimeentulotukea, mutta maksujen alentaminen ja poistaminen ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden, Mettälä selittää.
Laskujen lisäksi vuokranmaksusta voi vuokranantajan kanssa neuvotella ennen vuokranmaksupäivää.
– Joillain vuokra-asuntofirmoilla, kuten Lumolla ja M2-kodeilla, sekä kaupunkien vuokra-asunnoilla on myös asumisneuvojia, jotka voivat auttaa vuokranmaksun järjestämisessä, Mettälä neuvoo.
Paloheimo ja Mettälä molemmat tietävät, että kynnys tällaisten puheluiden soittamiseen voi olla korkea.
– Tuntemattomille soittaminen voi olla muutenkin vaikeaa ja omasta tilanteesta kertomiseen liittyä häpeän tunteita. Jos talousasioita selvittelee sosiaalityöntekijän kanssa, hän voi auttaa myös näiden puheluiden soittamisessa, Mettälä sanoo.
”Ehkä tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa”
Paloheimo ajattelee, että oman tilanteen tarkka tietäminen auttaa suunnittelemaan ja hallitsemaan taloutta.
– Taloudenpito vie paljon voimia, mutta jos tilannetta ei uskalla tarkastella, pelko ja huoli kasvavat entistä suuremmiksi. Ehkä tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa, vaan antaa mahdollisuuden jaksottaa menoja, Paloheimo sanoo.
Jokainen meistä tietää, että omia menoja kannattaisi seurata tarkasti, mutta harva osaa kuitenkaan sanoa täsmällisesti paljonko rahaa on käyttänyt.
Varautuminen ja suunnittelu on helpompaa, jos tietää omat menot sentintarkasti. Tarkalla kirjanpidolla voi huomata asioita, joihin kuluu yllättäviä summia rahaa. Siksi kannattaa kirjata ylös myös jokainen pistäytyminen lähikauppaan.
– Jokainen meistä tietää, että niin kannattaisi tehdä, mutta harva osaa kuitenkaan sanoa täsmällisesti, paljonko rahaa on käyttänyt tässä kuussa esimerkiksi ruokaan. Se voi luoda myös turvaa, kun omasta taloudesta saa otteen ja tietää tarkalleen paljonko rahaa ensi kuussa on pakollisten menojen jälkeen käytettävissä, Paloheimo sanoo.
Jo tunne siitä, että on tilanteen päällä, voi vähentää stressiä ja auttaa jaksamaan.
– Valojen sammuttamisella huoneista, joissa ei olla, ei ehkä ole suurta euromääräistä vaikutusta, mutta siitä tulee jo kokemus, että ainakin teen jotain, jotta sähkölasku olisi pienempi.
Muita keinoja sähkölaskun pienentämiseen voi olla esimerkiksi se, että pesee vain täysiä koneellisia pyykkiä tai valmistaa kerralla isomman erän ruokaa, kun uuni on lämmin.
Huolet pienenevät keskustelemalla
Sekä Paloheimo että Mettälä ovat huomanneet, että pienituloiset ovat yleensä taitavia rahankäyttäjiä ja hyvin tietoisia kaikista kuluista.
– Esimerkiksi ruokakaupassa voi saada muutaman kympin riittämään todella pitkälle, Mettälä sanoo.
Paloheimon mielestä ihmisten on kuitenkin tärkeää voida tehdä myös valintoja siinä, mihin rahaa käyttää.
– En mielelläni sanoisi, että pienituloisten pitää ostaa halvinta tai käytettyä. Elämään täytyy sisällyttää myös iloa tuovia asioita. Jos vaikka suoratoistopalveluiden parissa viihtyy paljon ja ne tuottavat iloa, ei niiden kaikkien tilausta tarvitse lopettaa, Paloheimo sanoo.
Energiakriisi ja inflaatio ovat nostaneet raha-asiat julkiseen keskusteluun. Sen lisäksi, että seuraa keskustelua hintakehityksestä, kannattaa jutella myös omasta tilanteesta.
– Yksin pärjääminen tuntuu hurjalta, ja jaettu huoli on aina pikkuisen pienempi, Paloheimo sanoo.
Joillekin ystävän tai läheisen kanssa juttelu voi riittää, mutta myös monet ammattilaiset tarjoavat apua.
– Takuusäätiöllä on maksuttomat Kysy rahasta -chat ja Velkalinja -neuvontapuhelin. Ulosottolaitoksen talousneuvolat auttavat, ja seurakuntien diakoniatyöstä voi saada apua, vaikkei olisi seurakunnan jäsen, Paloheimo sanoo.
Hallitus on ehdottanut korotuksia Kelan tukiin
Nousseiden elinkustannusten kanssa pärjäämistä helpottamaan tehtiin Kelan maksamiin etuuksiin elokuussa ylimääräinen indeksikorotus. Seuraava korotus on edessä tavalliseen tapaan vuoden vaihteessa.
Hallitus on ehdottanut myös muita muutoksia etuuksiin, mutta ne odottavat vielä eduskunnan päätöstä. Esimerkiksi asumistuissa huomioitaisiin aiempaa suuremmat lämmityskulut ja omakotitalon hoitomenot. Toimeentulotuessa tarkasteltaisiin sähkölaskun suuruuden lisäksi sähkönkulutusta. Jos kulutus on normaalilla tasolla, voitaisiin talous- ja lämmityssähkö huomioida menoksi toimeentulotukipäätöksessä.
Ensi vuodelle on suunnitteilla myös väliaikainen sähkötuki, jolla voidaan auttaa suurten sähkölaskujen maksuissa.
Löydät ajankohtaiset tiedot tulevista muutoksista Kelan verkkosivuilta.
Mistä apua?
- Kunnan sosiaalitoimi: Kunnan sosiaalitoimesta voi hakea täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Sosiaalitoimi tarjoaa myös talousneuvontaa ja sieltä voi hakea lisäksi sosiaalista luototusta. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki sekä sosiaalinen luototus siirtyy 1.1.2023 alkaen kunnilta hyvinvointialueille.
- Seurakunnan diakoniatyö: Seurakunnalta voi saada keskusteluapua, talousneuvontaa sekä taloudellista avustusta. Avustus voi olla esimerkiksi yksittäisen laskun maksaminen tai lahjakortti ruokakauppaan. Seurakunnasta voi hakea apua riippumatta siitä, onko itse seurakunnan jäsen.
- Tukilinja: Tukilinja myöntää apurahoja henkilöille, joilla on jokin psyykkinen tai fyysinen toimintarajoite. Apurahaa voi hakea esimerkiksi tietokoneen hankintaan opiskelua varten tai harrastusvälineiden hankintaan.
- Ruoka-apu: Osoitteessa ruokaapu.fi voit etsiä omalla paikkakunnallasi järjestettäviä ruokajakeluita tai edullista lounasta tarjoavia paikkoja.
- Takuu-säätiö: Takuusäätiöltä voi saada apua velkajärjestelyyn sekä talousneuvontaa.
- Talousneuvolat
- Talous- ja velkaneuvonta: Talous- ja velkaneuvontaan voi ottaa yhteyttä pienissä ja suurissa talouskysymyksissä. Neuvojan kanssa voi keskustella päivittäin puhelimitse tai chatissä, tai ottaa yhteyttä sähköisen asioinnin kautta. Palvelut ovat kaikille maksuttomia.
- Kuluttajatutkimuskeskuksen Kohtuullisen elämän viitebudjetti antaa osviittaa siitä, millaiset ovat kohtuulliset kulut erilaisissa kotitalouksissa.
Mielenterveyden keskusliiton sosiaalityön asiantuntija Riikka Mettälä vastaa kysymyksiin mielenterveyteen liittyvistä sosiaalietuuksista arkisin klo 12–14 numerossa 040 756 0578
Talousaiheisia, maksuttomia tapahtumia Mielenterveyden keskusliitossa keväällä 2023:
Huolet painaa – raha-asiat haltuun -webinaari
16-40-vuotiaille, jotka pohtivat riittävätkö rahat elämiseen ja joille velkaantuminen, sen uhka tai luottotietojen menettäminen ovat ajankohtaisia asioita
Paikka: Zoom
Ajankohta: 21.2. klo 16-18
Ilmoittaudu 20.2. kello 10 mennessä täällä!
Huolet painaa – raha-asiat haltuun -ryhmätapaamiset
16-40-vuotiaille, jotka pohtivat riittävätkö rahat elämiseen ja joille velkaantuminen, sen uhka tai luottotietojen menettäminen ovat ajankohtaisia asioita
Paikka: Zoom
Ajankohta: 28.2. / 7.3. / 14.3. klo 16-18
Ilmoittaudu: 27.2. kello 10 mennessä täällä!
Huolien hetki: Mikä avuksi, kun rahahuolet painavat mieltä?
Ihmisille, jotka etsivät apua arkeensa ja sekavaan palveluviidakkoon. Tervetulleita ovat myös läheiset ja ammattilaiset, joiden asiakkaiden arkea mielenterveysongelmat hankaloittavat.
Paikka: Zoom
Ajankohta: 13.3. klo 13-14.30