Hyppää sisältöön

Järjestöt: Hallituksen politiikka uhkaa syventää rasismia ja syrjintää

Useat viimeaikaiset lakiesitykset, hallitusohjelman linjaukset sekä keskeisten päättäjien ulostulot uhkaavat syventää rakenteellista rasismia Suomessa. Rasismin vastaisella viikolla 33 ihmisoikeustyötä tekevää järjestöä peräänkuuluttaa hallitukselta rasismin vastaisia toimia sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamista.

Tutkimusten mukaan Suomi on yksi Euroopan rasistisimmista maista. EU:n perusoikeusviraston selvityksen (2023) mukaan 63 prosenttia suomalaisvastaajista oli kokenut rasistista syrjintää edellisen viiden vuoden aikana. Myös rasististen viharikosepäilyjen määrä on Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen (2023) mukaan ollut kasvussa.

Rasismin poistaminen on valtiota sitova velvoite

Rasistinen syrjintä on ihmisoikeusloukkaus. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava ihmisoikeuksien toteutuminen. Kansainväliset ihmisoikeuksien toteutumista valvovat tahot ovat toistuvasti edellyttäneet Suomen valtiolta tehokkaampia toimia rasismiin puuttumiseksi.

Hallituksen politiikka on ristiriidassa Suomen saamien ihmisoikeussuositusten kanssa. Yksittäiset toimet kuten valtioneuvoston yhdenvertaisuustiedonanto ja rasisminvastainen kampanja eivät riitä, kun samaan aikaan viedään eteenpäin ihmisoikeusvastaisia lakihankkeita.

Hallitus on esimerkiksi kaventamassa maahan muuttavien ja Suomessa jo asuvien ulkomaalaisten oikeuksia. Hallitus on muun muassa poistamassa turvapaikanhakijoilta oikeuden hakea työperäistä oleskelulupaa sekä vaikeuttamassa paperittomien asemaa.

Hallituksen on otettava Suomen ihmisoikeusvelvoitteet vakavasti ja edistettävä yhdenvertaisuutta aidosti ja aktiivisesti kaikilla politiikan osa-alueilla. Se on julkisen vallan vastuu – vuoden jokaisella viikolla.

Hallitus ei ole arvioinut toimiensa vaikutuksia ihmisoikeuksiin

Useiden viimeaikaisten hallituksen esitysten, mukaan lukien ulkomaalaisten oikeuksiin tehtävät heikennykset, perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi on ollut puutteellista. Samanaikaiset kiristykset voivat olla yhteisvaikutuksiltaan pahimmillaan ihmisoikeusvastaisia. Jos vaikutuksia ei ole huolellisesti arvioitu, saattavat samanaikaiset lakimuutokset kohdistua samoihin ihmisiin heidän oikeuksiaan kohtuuttomasti heikentäen.

Rasismin vastainen työ tarvitsee tuekseen myös lainsäädäntöä

Suomen tulee vahvistaa lainsäädäntöä rasistisen vihapuheen torjumiseksi. Suomea uhkaa joutuminen EU-tuomioistuimen eteen, jos Suomi ei viimein toimeenpane EU:n rasismipuitepäätöstä täysimääräisesti. Myös etnisen profiloinnin kieltoa tulee selkeyttää laissa ja tehostaa kiellon toimeenpanoa.

Rasistiset viharikokset jäävät usein ilmoittamatta poliisille. Oikeudellisia prosesseja täytyy kehittää niin, että myös haavoittuvassa asemassa olevat vähemmistöt voivat hakea oikeutta ilman raskaan prosessin aiheuttamaa pelkoa.

Syrjintä vähentää yhteiskunnan turvallisuutta

Rasismi vaikuttaa ihmisen elämään kokonaisvaltaisesti. Rakenteellinen rasismi hankaloittaa koulutukseen ja työhön pääsyä, vaikeuttaa asunnon saantia ja vaarantaa maahan muuttaneiden ja heidän lastensa kiinnittymisen suomalaiseen yhteiskuntaan. Viharikokset, rasistinen häirintä ja vihapuhe aiheuttavat turvattomuutta ja hiljentävät vähemmistöjen äänen.

Päättäjillä on suuri vastuu siitä, millainen kielenkäyttö ja käytös ovat yhteiskunnassa hyväksyttyjä. Myös lapset ja nuoret seuraavat rasismista käytävää julkista keskustelua.

Allekirjoittaneet järjestöt vaativat hallitukselta laaja-alaisia, rasistisia rakenteita purkavia lainsäädäntö- ja politiikkatoimia. Vahva ja välittävä Suomi syntyy antirasistisella politiikalla, ei syrjintää syventämällä.

Allekirjoittajat:

Adoptioperheet
Amnesty International Suomen osasto
Diakonissalaitos
Familia
Fem-R
Helsinki Pride -yhteisö
Ihmisoikeusliitto
Kehitysvammaliitto
Kuurojen Liitto
Käpy Lapsikuolemaperheet
Lapsettomien yhdistys Simpukka
Lastensuojelun Keskusliitto
Mannerheimin lastensuojeluliitto
Mielenterveyden keskusliitto
Mielenterveyspooli
Monimuotoiset perheet -verkosto
Naisasialiitto Unioni
Naisjärjestöjen keskusliitto
Nuoret Lesket
Nuorten mielenterveysseura Yeesi
Pakolaisneuvonta
Pelastakaa Lapset
Plan International Suomi
Sateenkaariperheet
SETA
Suomen Setlementtiliitto
Suomen sosiaalioikeudellinen seura
Suomen Uusperheiden Liitto
Suomen UNICEF
Trasek
Turvapaikanhakijoiden tuki
Väestöliitto
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lisätietoja:

Hai Nguyen, puheenjohtaja, Fem-R, p. 050 3423284

Niina Laajapuro, ihmisoikeustyön johtaja, Amnesty International Suomen osasto p. 040 8331532

Martta October, vaikuttamistyön johtaja, Ihmisoikeusliitto, p. 044 7420414

Linkkejä:

Being Black in the EU – Experiences of people of African descent, EU:n perusoikeusvirasto FRA, 2023 

Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, 31.8.2023

EU:n puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin, 2008/913/YOS, 28.11.2008

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2022, Rauta, Jenita, Poliisiammattikorkeakoulu 2023

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko tietää aina ensimmäisenä kuulumisemme, saada tapahtumatietomme ja muut ajankohtaiset mielenterveyskentän uutiset kätevästi suoraan sähköpostiisi? Tilaa sähköinen uutiskirjeemme. Tilaamalla uutiskirjeen annat suostumuksen tietojesi käsittelyyn tietosuojaselosteemme mukaisesti.