Mielenterveysbarometri 2023: Suomalaisten näkemykset mielenterveyspalveluista
Uuden Mielenterveysbarometrin mukaan suomalaisten luottamus mielenterveyspalvelujen laatuun on heikentynyt selvästi vuodesta 2021. Palvelujen saatavuutta arvioitaessa puolestaan eniten on kasvanut epätietoisuus – jo kuuden vuoden ajan. Näkemyksiin vaikuttavat mm. asuinpaikka, puoluekanta ja omat kokemukset mielenterveysongelmista.
Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin mukaan tammikuussa 2023 mielenterveyspalveluja piti laadukkaina 38 % suomalaisista, kun kahta vuotta aiemmin luku oli 52 %. Palvelujen laadusta eri mieltä olevien määrä nousi samassa ajassa alle viidenneksestä (17 %) neljännekseen (25 %).
Kun pyydettiin arvioimaan mielenterveyspalvelujen saatavuudessa tapahtuneita muutoksia, suurin oli epätietoisten osuus (44 %). 39 % arvioi saatavuuden heikentyneen, 14 % pysyneen ennallaan ja 3 % kohentuneen. Kuusi vuotta sitten epätietoisten osuus oli 31 %, palvelujen arvioi heikentyneen 42 % ja pysyneen ennallaan 22 %.
Asuinpaikka ja puoluekanta vaikuttavat näkemyksiin
Näkemykseen sekä palvelujen laadusta että saatavuudesta vaikuttaa paitsi oma kokemus mielenterveysongelmista ja toimeentulosta, myös se, missä päin Suomea asuu. Kriittisimmät mielipiteet laadusta ovat pääkaupunkiseudulla ja positiivisimmat Uudenmaan ulkopuolella. Palvelujen saatavuudesta kriittisimmät arviot ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Myös puoluekannalla on vaikutusta. Optimistisimmin palvelujen saatavuuden muutoksiin suhtautuvat keskustan ja perussuomalaisten äänestäjät, kriittisimmin vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja pienten eduskuntapuolueiden äänestäjät sekä ns. nukkuvien puolueen edustajat. Eniten epätietoisia on kokoomuksessa ja nukkuvien puolueessa.
Palvelujen laadusta positiivisin näkemys on keskustan ja kokoomuksen äänestäjillä sekä nukkuvien puolueessa. Kriittisimmin suhtautuvat vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät. Eniten neutraalisti laatuun suhtautuvia on vasemmistoliitossa ja keskustassa, molemmissa noin kolmannes.
Mikä auttaa ja mistä apua haetaan?
Mielenterveysongelmien hoidossa suomalaiset luottavat eniten keskusteluhoitoihin kuten psykoterapiaan. Lääkkeisiin hoitomuotona uskotaan selvästi vähemmän. Niitä sopivampina hoitomuotoina pidetään liikuntaa ja vertaisten keskusteluryhmiä ja vähintään niiden veroisena osallistumista mielenterveysjärjestöjen toimintaan. Luontaishoidot tai alkoholi ja päihteet eivät enemmistön mielestä sovi hoitomuodoiksi.
Omaan mielenterveysongelmaansa suomalaiset hakisivat apua todennäköisimmin mielenterveystoimistosta, psykiatrian poliklinikalta tai terveyskeskuksesta. Näiden puoleen kääntyisi noin kaksi kolmesta. Yli puolet hakisi apua yksityisestä keskusteluhoidosta tai työ- tai opiskelijaterveydenhuollosta, mutta myös perheeltä, sukulaisilta, ystäviltä, mielenterveysjärjestöistä tai yksityiseltä lääkäriltä.
Eniten näkemyksiä jakaa avun hakeminen perheeltä, sukulaisilta, ystäviltä ja yksityiseltä lääkäriltä. Noin kolmannes ei hakisi apua heiltä, vaikka yli puolet hakisi. Sen sijaan pappiin ja seurakuntaan suhtaudutaan avun lähteenä toisin kuin muihin tahoihin: sieltä hakisi apua 17 % ja peräti 72 % ei hakisi.
Katso infograafit tuloksista:
Mielenterveysbarometri 2023 väestökysely palvelut ja hoito
Lisätietoja:
Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920 (nopeimmin tavoittaa tekstiviestillä)
Päivi Rissanen, erityisasiantuntija, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 433 6518