Suomalaistutkimus: Masennuksen hoitoon on vaikea päästä ja hoito on tehotonta

Tutkimus selvittää suomalaisten masennukseen sairastuneiden hoidon laatua ja saatavuutta. Tulosten mukaan heidän kokemuksensa hoidon laadusta on heikko, hoitoon pääsy hidasta ja tiedonsaanti riittämätöntä.

Masennukseen sairastuneiden ja heidän läheistensä kokemuksia hoidosta tutkittiin helmikuussa 2022. Tutkimukseen vastasi yli 800 suomalaista Mielenterveyden keskusliiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin rekistereistä. Sen mukaan:

• Neljännes vastanneista mainitsee kokeneensa sekä vaikeuksia hoitoon pääsyssä (23 %) että puutteita hoidon tasossa (24 %) koko hoitopolkunsa ajan.
• Viidennes (22 %) kuvaa hoitonsa olleen tehotonta jossain vaiheessa sairauttaan. Vain viidesosa (20 %) vastaajista kertoo saaneensa tehokasta hoitoa koko hoitopolkunsa ajan.
• Tuloksissa korostuu alle 30-vuotiaiden joukko: vain 10 % kertoo saaneensa tehokasta ja vaikuttavaa hoitoa sairauteensa koko masennuksensa ajan.
• Mitä vaikeampi masennus, sitä kauemmin hoitoon hakeutuminen ja pääsy kestää. Lähes kolmasosa (29 %) vastanneista kertoi hoitoon hakeutumisensa kestäneen yli puoli vuotta.

“Masennusta sairastaa noin 5-10 % suomalaisista ja ilman tehokasta hoitoa masennus voi kroonistua, johtaa hoitoresistenttiin masennukseen ja entistä vaikeampaan hoidettavuuteen. Mielenterveyden ongelmat ovat uusi kansansairautemme, jota koronapandemia ja maailman epävakaus Ukrainan sodasta ilmastokriisiin entisestään lisäävät”, sanoo tutkija, dosentti Saara Rannanpää lääkeyhtiö Janssen-Cilagista.

Häpeä ja tiedon puute hidastavat hoitoon hakeutumista

Masennukseen sairastuneiden ja heidän omaistensa kokemus tiedonsaannista osoittautui tutkimuksessa riittämättömäksi. Vain puolet vastaajista koki saaneensa hoitohenkilökunnalta riittävästi tietoa masennuksesta sairautena. Myös tiedonsaanti lääkkeistä ja muista masennuksen hoitomuodoista arvioitiin puutteelliseksi.

Perinteisten hoitomuotojen eli lääkkeiden ja terapian lisäksi vastaajat kokivat hyötyneensä liikunnasta ja luovasta terapiasta. Myös Käypä hoito -suositus kannustaa liikuntaan yhtenä masennuksen hoitokeinoista.

Vastaajat kuvasivat sairauden vaikuttavan kaikille elämänalueille, merkittävimmin kykyyn käydä töissä ja opiskella. Myös sosiaaliset suhteet, yöuni, harrastukset ja arjen hallinta ovat koetuksella.

Omaisille on tärkeintä, että heidän sairastunut läheisensä saa riittävää ja tehokasta hoitoa oikea-aikaisesti. Tehoton masennuksen hoito lisää riskiä siihen, että masentuneita tulee lisää. Tehokas masennuksen hoito on myös keino ennaltaehkäistä lähipiirin kuormittumista ja siten uusia sairastumisia.

”Mielenterveysbarometrimme mukaan yhä edelleen noin kolmannes mielenterveyden häiriöön sairastuneista kokee häpeää hoitoon hakeutumisesta. Hoidon hyvä saatavuus ja yksilöllinen tieto eri hoitomuodoista ovat ehdottoman tärkeitä, kun tavoitellaan hoidon vaikuttavuutta ja halutaan madaltaa kynnystä sen piiriin hakeutumiseen”, sanoo viestintäpäällikkö Sirkku Immonen Mielenterveyden keskusliitosta.

Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Janssen-Cilag Oy, Mielenterveyden keskusliitto ja Mielenterveysomaisten keskusliitto Finfami. Siihen vastasi 816 mielenterveysongelmia itse kokenutta ihmistä ja heidän omaistaan Mielenterveyden keskusliiton ja Finfamin rekistereistä helmikuussa 2022.

Masennustutkimus 2022 tulokset

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Päivi Rissanen, Mielenterveyden keskusliitto, 050 433 6518, paivi.rissanen@mtkl.fi
Kehitysjohtaja Janne Jalava, Mielenterveyden keskusliitto, 040 350 1538, janne.jalava@mtkl.fi

Laaja kansallinen rekisteritutkimus masennuksesta julki

Samaan aikaan potilas- ja omaiskyselyn kanssa toteutettiin ensimmäinen laaja kansallinen rekisteritutkimus hoitoresistentistä masennuksesta Suomessa, Treatment resistant depression in Finland (TRIFI). Siinä on mukana lähes 180 000 suomalaista masennuspotilasta viiden vuoden (2004-2016) seurantajaksolla.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hoitoresistentin masennuksen ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä sekä käytettyjä masennuslääkehoitoja. Retrospektiivisen tutkimuksen tiedot kerättiin Hoitoilmoitusrekistereistä, Sairauspoissaolorekistereistä (KELA), Eläkerekistereistä, (KELA, ETK) ja Lääkemääräysrekistereistä (KELA). Tutkimusta rahoittivat Janssen-Cilag Oy ja Sosiaali- ja terveysministeriö.

Katso tutkimuksen tulokset: TRIFI I_tutkimuskooste 2022-05-02

Lisätietoja:

Yhteiskuntasuhde- ja viestintäpäällikkö Pirjo Mäenpää, Janssen-Cilag Oy, 050 3466 366, pmaenpaa@its.jnj.com