Hyppää sisältöön

Vuosikokouskäytäntöjä helpotetaan koronan vuoksi

Uuden väliaikaissääntelyn myötä yhdistykset voivat pitää vuosikokouksensa syyskuun loppuun mennessä. Kokouksissa voidaan myös hyödyntää etäjärjestelyjä ja valtakirjoja, vaikka yhdistyksen säännöissä ei olisi näistä mainintaa. Kokoontumisrajoitukset lievenevät kesäkuun alusta.

Kirjoitin maaliskuun lopulla yhdistysten vuosikokousten järjestämisestä koronaepidemian aikana. Tuolloin oikeusministeriö ohjeisti, että yhdistysten sääntömääräisiä kokouksia on mahdollista siirtää myöhempään ajankohtaan lainsäädännön ja yhdistyksen sääntöjen puitteissa.

Ohjeistus ei kuitenkaan ratkaissut järjestökentän ongelmia, sillä se ei ottanut selkeästi kantaa tilanteisiin, joissa siirtäminen olisi muista syistä perusteltua tai jopa välttämätöntä, mutta lainsäädäntö ja yhdistyksen säännöt eivät olisi mahdollistaneet kokouksen lykkäämistä kevään yli ja säännöistä uupuisi maininta valtakirjojen tai etäyhteyksien hyödyntämisestä.

Koska maaliskuussa ei vielä ollut varmaa tietoa kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten kestosta, moni yhdistys päätyi suosiolla lykkäämään kokouksiaan sääntöjensä sallimaa määräaikaa (usein huhti- toukokuu) pidemmälle.

Kentällä tiedostettiin, että kokousten siirto yhdistyksen oma sääntömääräys ohittaen on yhdistyslainsäädännön vastaista, mutta vaihtoehtoja ei valtakunnallisten rajoitustenkaan vuoksi välttämättä ollut – kokouksen järjestäminen esimerkiksi osallistujien määrää rajoittamalla loukkaisi jäsenten yhdenvertaisuutta. Monen vaakakupissa painoi myös halu välttää mahdollista terveysvaaraa sääntömääräyksen rikkomisen uhallakin.

Lykkäystä syyskuulle ja etäjärjestelyt sekä valtakirjat käyttöön

Oikeusministeriö tiedotti huhtikuun puolivälissä maan hallituksen esittävän väliaikaista sääntelyä, jonka avulla yhdistykset ja muut yhteisöt voisivat järjestää vuosikokouksensa joustavasti ja laillisesti koronaepidemiasta huolimatta. Eduskunta hyväksyi lain 24.4. ja se tulee voimaan mahdollisimman pian.

Yhdistysten kannalta keskeiset uudistukset väliaikaissääntelyssä ovat:

  • Yhdistyskokousta voidaan lykätä niin, että se saadaan järjestää sääntömääräyksistä riippumatta syyskuun loppuun mennessä. Tilinpäätökset tulee kuitenkin laatia kesäkuun loppuun mennessä.
  • Yhdistyskokouksessa voidaan hyödyntää etäyhteyksiä ja valtakirjoja yhdistyksen hallituksen päätöksellä, vaikka näistä ei olisikaan mainintaa yhdistyksen säännöissä. Aiemmin erillinen sääntömääräys on ollut edellytys etä- ja valtakirjajärjestelyiden käyttöönotolle.

Muutosten on tarkoitus olla voimassa syyskuun loppuun saakka.

Hallitus kertoi 5.5. tiedotustilaisuudessaan, että myös kokoontumisrajoituksia lievennetään kesäkuun alusta niin, että korkeintaan 50 hengen kokoontumiset sallitaan jälleen. Tämä saattaa helpottaa kokousten järjestämistä niissä yhdistyksissä, joissa esimerkiksi etäosallistumisen välineet eivät ole jäsenistölle tuttuja.

Entä jos kokousta on jo siirretty syyskuuta myöhemmäksi?

Muutokset ovat tervetulleita, mutta aavistuksen myöhässä. Kun uusi raja vedetään laissa syyskuulle, aiheuttaa se hieman epätietoisuutta heille, jotka mielellään järjestäisivät kokouksensa uuden lainsäädännön puitteissa, mutta jotka ovat aiemman tiedon valossa päätyneet siirtämään kokouksensa syyskuuta myöhemmäksi ja huolehtineet myös siirtoon liittyvistä järjestelyistä.

Suurten liittomuotoisten yhdistysten useampipäiväiset kokoukset – joita ei ole tarkoituksenmukaista järjestää etäkokouksina – vaativat tila-, majoitus- ja työjärjestelyjä. Kun lukuisat yhteisöt ovat siirtäneet tapahtumiaan ja kokouksiaan syksylle, on ruuhkassa enää vaikea löytää tiloja. Esimerkiksi Mielenterveyden keskusliitto on saanut järjestettyä liittokokouksensa tilavarauksen vasta lokakuulle.

Ministeriö on kuitenkin muun muassa sosiaalisessa mediassa todennut, että ”[j]os yhdistyksen kokous on jo ehditty siirtää vielä myöhemmäksi (kuin 30.9.), ei kokousta käytännössä tarvitse aikaistaa”. Ministeriö tiedottanee myöhemmin myös verkkosivuillaan mahdollisuudesta poiketa juuri valmistelemastaan laista – eittämättä hieman nurinkurinen ja juridisesti myös melko epätyydyttävä tilanne.

Mikäli poikkeusten voimassaoloa on tarpeen jatkaa epidemian pitkittymisen vuoksi, se voidaan tehdä eduskunnan säätämällä uudella lailla. Lakivaliokunnan lausunnon mukaan arvio tästä tehtäneen kesäkuussa.

Kirjoittaja Oskari Korhonen on Mielenterveyden keskusliiton lakimies.

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko tietää aina ensimmäisenä kuulumisemme, saada tapahtumatietomme ja muut ajankohtaiset mielenterveyskentän uutiset kätevästi suoraan sähköpostiisi? Tilaa sähköinen uutiskirjeemme. Tilaamalla uutiskirjeen annat suostumuksen tietojesi käsittelyyn tietosuojaselosteemme mukaisesti.