Hyppää sisältöön

”Musiikilla ja runoudella osoitan paikkani maailmassa”

Artisti Kyösti Mäkimattila on Mielenterveyden keskusliiton uusi kulttuurikummi, joka haluaa laulujen ja runojen avulla tehdä ihmisille hyvää. Runo kasvaa lauluksi -kilpailun voittajarunon hän säveltää valmiiksi kappaleeksi.

On syyskuun toinen maanantai. Kyösti Mäkimattilan ääni on hieman painuksissa, sillä hän on edellisillan keikan jälkeen harjoitellut koko kotimatkan autossa seuraavan päivän konserttiharjoituksia varten. Alkanut viikko on työntäyteinen, ja se on hyvä merkki. Pandemia on kurittanut kulttuurialaa, ja Mäkimattila on muiden artistien tavoin odottanut kuumeisesti pääsyä yleisön eteen.

− Onneksi keikkoja on alkanut olla jälleen. Ihmiset uskaltavat lähteä liikkeelle pikkuhiljaa.

Ja ihmisten kasvokkaista tapaamista hänellä on ollut ikävä. Mielenterveyden keskusliiton uusi kulttuurikummi toivookin pääsevänsä tapaamaan runoudesta kiinnostuneita ihmisiä normaalisti, ilman rajoituksia.

Mäkimattila uskoo, että omien tuntojen purkaminen kirjoittamalla on melko yleistä, vaikka alustat ovatkin muuttuneet.

− Musiikilla ja runoudella on valtava rooli sekä ihmisten kuntoutumisessa että arjen kaunistamisessa.

Sanoja lohdusta

Viime kesäkuun lopulla Mäkimattila julkaisi kappaleen Se päivä koittaa vielä. Hän on kertonut, että kyseessä on lohtulaulu kaikille niille, jotka ovat koronan takia menettäneet toimeentulonsa tai paikkansa yhteiskunnassa. Lohdun, toivon ja vertaistuen merkitystä vaikeina aikoina ei voi hänen mukaansa korostaa liikaa.

− Ajattelen, että lohtu on paljon muutakin, kuin kaksi ihmistä istumassa vierekkäin toisiinsa nojaten ja toinen toista silittäen. Se on tunnetila, jonka voi aistia voimakkaasti empaattisen ihmisen olemuksesta.

Lohtua Mäkimattila tarjoaa myös kolmen lapsen isänä. Häntä kauhistuttaa, kuinka julmaksi lasten maailma on muuttunut. Haasteet ovat täysin erilaisia kuin 30 vuotta sitten.

Vaikenemisen kulttuuria vieroksuva taiteilija on huomannut, että keskusteluhetket lasten kanssa ovat mittaamattoman arvokkaita kummallekin osapuolelle.

− Vaikka iskä onkin vähän fossiili ja nolo, niin kyllä ne kahdenkeskeiset juttutuokiot ovat yllättävän kova sana.

Luovuuden ja herkkyyden puolestapuhuja

Mäkimattilan mielestä kulttuurin ja taiteen yhteydestä mielenterveysasioihin ei puhuta tarpeeksi. Hän myös kokee, ettei kulttuurialan ahdinkoa ja ongelmia kuulla eikä nähdä.

− Uskon, että se johtuu samasta syystä kuin mielenterveystyön saralla. Kyky nähdä ja kuulla ongelmat vaatii nimittäin äärimmäistä hienotunteisuutta.

Ajalle ominainen jatkuva kasvuntarve jättää Mäkimattilan mukaan sekä mielenterveysasiat että kulttuurin jalkoihinsa. Häntä huolettaa se, että markkinavoimat menevät tahallaan kovempaa kuin mihin ihmiset kykenevät, eikä kukaan osaa vetää käsijarrusta.

− Ajankulkuun ei pysty meistä kukaan vaikuttamaan, mutta se on ihmisistä kiinni, millaiseen tahtiin täällä painetaan menemään.

Mäkimattila on kiinnostunut sekä ihmisten että teknologian kehityksestä. Hän kuitenkin korostaa, että kehitystä ei saisi tapahtua ihmisyyden hinnalla.

− On tosi harmi, että länsimaisessa tehokkuusajattelussa luovuus ja herkkyys eivät ole ykkösprioriteetteja, vaikka voisivat olla.

Lisää lempeyttä ja kauneutta maailmaan lauluilla

Musiikki ja runous ovat Mäkimattilan tapoja tuoda esiin mielipiteensä ja toteuttaa itseään ihmisenä.

− Ne ovat minun valintani osoittaa paikkani maailmassa.

Artistiuraa edelsi kuitenkin aika, jolloin muitakin alavaihtoehtoja väläyteltiin. Politiikasta ja kaupankäynnistä kiinnostunut mies menestyi hyvin armeijassa, minkä takia myös sotilasurasta puhuttiin. Bändihommat veivät hänet kuitenkin lopulta mukanaan.

Lähipiirin rationaalisista odotuksista huolimatta Mäkimattila haki lukemaan yliopistoon kotimaista kirjallisuutta.

− Halusin olla runopoika jo parikymppisenä.

Se kannatti. Vielä noin 20 vuoden jälkeenkin hän on onnellinen siitä, että on saanut toteuttaa johdonmukaisesti jo lapsuudessa syttynyttä haavettaan.

Mäkimattila kokee, että hänen työllään ja valinnoillaan on tarkoitus. Laulut ja runot kulkevat hänen kauttaan ympäri Suomen, aina saattohoitokodeista tanssilavoille. Hän haluaa tehdä musiikilla hyvää. Mäkimattila näkee tässä ajassa paljon kylmää ja rumaa, ja siksi hänen missionsa on lisätä kauneutta ja herkkyyttä ihmisten elämään musiikilla.

− Ketään ei ole pidetty sylissä liikaa. Uskon, että laulut ja runot ovat parhaimmillaan ihmisille kuin lempeä kosketus.

Kuva: Mika Toivanen

Kuka?

  • Kyösti Mäkimattila, 45
  • Laulaja, lauluntekijä, runoilija ja radiotoimittaja.
  • Asuu Turun Paattisilla perheensä kanssa.
  • Mielenterveyden keskusliiton kulttuurikummi.
  • Säveltää liiton Runo kasvaa lauluksi -kilpailun voittajarunon kappaleeksi.


Mielenterveyden keskusliitto viettää vuonna 2021 50-vuotisjuhlavuottaan ja julkaisee vuoden aikana 50 tarinaa mielenterveydestä. Runo kasvaa lauluksi -kirjoituskilpailu on osa juhlavuoden tarinakokonaisuutta. Tutustu myös aiemmin julkaistuihin tarinoihin.

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko tietää aina ensimmäisenä kuulumisemme, saada tapahtumatietomme ja muut ajankohtaiset mielenterveyskentän uutiset kätevästi suoraan sähköpostiisi? Tilaa sähköinen uutiskirjeemme. Tilaamalla uutiskirjeen annat suostumuksen tietojesi käsittelyyn tietosuojaselosteemme mukaisesti.