Hyppää sisältöön

Tunnista työuupumus ajoissa

Työuupumus hiipii elämään usein huomaamatta: sitä ei joko tunnista tai myönnä ennen kuin tilanne on jo pitkällä. Ajoissa havaittu uupumisoireilu vähentää sairauspoissaoloja, parantaa työhyvinvointia ja ennalta ehkäisee työelämästä putoamista. Pitkään jatkuneesta uupumuksestakin voi toipua täysin työkykyiseksi oikeanlaisella hoidolla ja työyhteisön tuella.

Suomessa useampi kuin joka neljäs työikäisistä kokee työuupumuksen oireita jossain vaiheessa elämäänsä. Työuupumuksesta seuraa työelämässä runsaasti sekä lyhyitä että pitkiä sairauspoissaoloja, ja siten se aiheuttaa myös mittavia kustannuksia työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Pitkittyessään ja hoitamattomana työuupumus saattaa johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen.

Siitä huolimatta työuupumus ei vieläkään ole peruste sairauspäivärahaan oikeuttavalle sairauslomalle. Sen sijaan tilapäisesti työkyvyttömyyden menettänyt työssään uupunut ihminen lähtee lääkärin vastaanotolta yleensä masennus- tai ahdistusdiagnoosin kanssa. Moni työuupunut on toki oikeastikin masentunut tai ahdistunut, sillä tilanne on saattanut pitkittyä, joskus jopa vuosien ajan. Alun perin työstä johtunut uupumus on muuttunut koko elämää koskettavaksi masennukseksi tai ahdistuneisuudeksi.

Kynnys työssä uupumisesta puhumiseen on suuri. Mielenterveyden keskusliiton vuonna 2019 teettämän mielenterveysbarometrin mukaan yli puolet väestöstä kokee, että ei haluaisi kertoa mielenterveysongelmistaan omalle työkaverilleen ja reilusti yli kolmannes ei puhuisi edes esihenkilölleen.

– On myös tavallista, että ihminen ei itse ajoissa tunnista omaa uupumistaan. Moni luulee, että jatkuvat päänsäryt, unettomuus ja keskittymiskyvyttömyys kuuluvat asiaan – että elämä nyt vain on sellaista, sanoo toimittaja ja kirjailija Rosanna Marila.

Moni luulee, että jatkuvat päänsäryt, unettomuus ja keskittymiskyvyttömyys kuuluvat asiaan

Työuupumus liittyy liikasuorittamiseen ja työelämän paineisiin

Marila tietää, mistä puhuu. Hän on itse kokenut työuupumuksen, joka vuonna 2018 vei hänet puolen vuoden sairauslomalle. Marila on myös kirjoittanut ja toimittanut yhdessä valokuvaaja Liisa Valosen kanssa elokuussa ilmestyneen teoksen Työuupumuskirja (Docendo, 2020).

Marila sanoo, että uupumisen ennaltaehkäisy ja esihenkilöiden valmentaminen empaattiseen johtamiseen voisivat vähentää ja lyhentää merkittävästi uupumuksesta johtuvia sairauspoissaoloja. Hän kertoo itse tehneensä aikoinaan töitä iltaisin ja viikonloppuisin, vaikka työnantaja ei edellyttänytkään sitä. Tarve hyviin suorituksiin vain oli niin suuri.

– Työuupumukseen liittyy usein ihmisen suorittava luonne yhdistettynä työkulttuuriin, jossa on kovat paineet. Suomalaisessa työkulttuurissa heikkouden näyttäminen tuntuu häpeälliseltä. Kuitenkin mitä aiemmin työntekijä uskaltaisi ottaa oireilunsa puheeksi esimerkiksi työterveyshuollossa, sitä todennäköisemmin vältyttäisiin pitkiltä sairauslomilta tai jopa työelämästä kokonaan pois putoamiselta.

Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että työnantajat ymmärtäisivät paremmin se, kuinka paljon työn joustaminen ja autonomia sekä kattava työterveyshuolto vaikuttavat työntekijän hyvinvointiin. Ja että työntekijöiden hyvinvointi on suorassa yhteydessä parempiin tuloksiin.

Ihminen herkistyy työlle, jossa uupui

Rosanna Marila oli uupumuksen ja keskivaikean masennuksen vuoksi itse ensin kolme kuukautta kokonaan sairauslomalla, minkä jälkeen hän teki kolme kuukautta työtään vain osa-aikaisesti. Uupumusta edeltäviin työtehtäviin hän ei palannut, vaan työnantaja järjesti hänelle toisenlaisia työtehtäviä. Tämän Marila koki hienoksi asiaksi ja mahdollisuudeksi uuteen alkuun.

– Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan ihminen on usein herkistynyt työlle, jossa uupui. Toisin sanoen, jos ihminen palaa uupumisen jälkeen samoihin tehtäviin, joista jäi sairauslomalle, paluu vanhaan saattaa triggeröidä ja provosoida uudelleen uupumista.

Rosanna Marila otti työuupumuksensa kollegoiden kanssa kunnolla puheeksi vasta jälkikäteen, kun pahin olo oli jo helpottanut.

– Kyllä kollegat olivat hämmentyneitä yllättävästä sairauslomastani ja osa jopa soimasi itseään, etteivät he olleet huomanneet, miten huonossa kunnossa olin. Mutta mitenpä työyhteisö olisi sitä voinut ymmärtää, kun en ymmärtänyt itsekään? Pidin loppuun asti yllä hymyilevää ja iloista kulissia, koska en halunnut myöntää väsymystä itselleni.

Pidin loppuun asti yllä hymyilevää ja iloista kulissia, koska en halunnut myöntää väsymystä itselleni.

Työuupumuksen kokemus yhdistää ihmisiä taustoista riippumatta

Työuupumuksesta kirjan kirjoittaminen oli Marialle itselleen henkilökohtaista ja terapeuttista aiheen käsittelyä ja työstämistä. Hän myös ajatteli, että haluaa kirjoittaa kirjan, joka toimii vertaistukena ja lohduttavana kaverina muille uupuneille.

– Kirjaa työstäessäni ja erilaisten ihmisten kokemuksia kuullessani tajusin, etten ole todellakaan yksin. Työuupumuksen kokemus on yllättävän samanlainen kokemus kaikille tittelistä, asuinpaikasta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Omasta kokemuksesta puhuminen ja itsensä asian puolesta alttiiksi asettaminen julkisesti on jännittänyt Marilaa, mutta hän sanoo, että kaikki palaute on ollut vain positiivista. Hän myös tunnistaa, että kun kerran on työssä uupunut, on oltava entistä tarkempi, ettei ainakaan omalla toiminnallaan ajaudu uupumiseen uudelleen.

– Nyt tiedän, että jos tietyt oireet, kuten päivittäinen päänsärky, palaavat, minun on hidastettava tahtia ja järjestettävä aikaa palautumiseen. Voimani eivät ehkä ikinä palaudu samanlaiseksi kuin joskus aikoinaan, mutta ei niiden tarvitsekaan!

 

Työuupumuksen hälytysmerkkejä:

  • Et saa illalla unta, heräilet aamuyöstä
  • Ärsyynnyt jatkuvasti pikkuasioista
  • Et jaksa töiden jälkeen mitään muuta kuin maata sohvalla
  • Tunnet huonoa omaatuntoa tekemättömien asioiden loputtomasta listasta
  • Unohtelet asioita
  • Turvaudut joko tunnesyömiseen tai ruoka ei maistu enää yhtään
  • Lohdutat itseäsi alkoholilla
  • Saat toistuvia päänsärkyjä
  • Työsi ei tunnu enää merkitykselliseltä
  • Olet stressaantunut, mutta ajattelet: lepään sitten joskus myöhemmin

Lähde: Työuupumuskirja, Rosanna Marila ja Liisa Valonen, Docendo 2020

Mielenterveyden keskusliitto kampanjoi tänä vuonna paremman työelämän puolesta. Mikä on mielestäsi työelämässä suurin, yleisin tai ikävin mielenterveyteen liittyvä myytti työelämässä? Kerro kokemuksesi somessa #murramyytti ja osallistu keskusteluun!

Lue lisää työuupumukseen liittyvistä aiheista:

Masennus
Ahdistuneisuushäiriöt
Työelämä ja sairastuminen

 

Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta: 0203 91920

  • Arkisin klo 10–15
  • Langan päässä: Ammattilainen, joka tuntee arjen kiemurat haastavissakin tilanteissa
  • Puhelun hinta: 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/minuutti

Vertaistukipuhelin: 0800 177599

  • Arkisin klo 10–15
  • Langan päässä: Mielenterveysongelmia itse kokenut ihminen, joka tietää, mistä puhut.
  • Ilmainen!

Apua ja tukea mielen asioihin Valoa-chatista arkisin 12–18

Luottamuksellinen keskustelupaikka kaikille, jotka kaipaavat tukea mielen asioihin.
Klikkaa chattiin sivun oikeasta alareunasta.
Sinun ei tarvitse tietää valmiiksi sopivia sanoja, pelkkä tunne riittää.

www.valoachat.fi

 

 

 

 

 

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko tietää aina ensimmäisenä kuulumisemme, saada tapahtumatietomme ja muut ajankohtaiset mielenterveyskentän uutiset kätevästi suoraan sähköpostiisi? Tilaa sähköinen uutiskirjeemme. Tilaamalla uutiskirjeen annat suostumuksen tietojesi käsittelyyn tietosuojaselosteemme mukaisesti.