Mietitkö, mikä lopulta on normaalia käytöstä, itsessäsi tai toisissa? Milloin puhutaan persoonallisuushäiriöstä? Kun lueskellaan listoja, millä tavoin persoonallisuushäiriöt näyttäytyvät, tulee helposti tunne, että kukapa meistä ei välillä kokisi tarvetta toisen huomiolle, halua vetäytyä tai ihmissuhdeahdistuksia. Personallisuushäiriöistä puhutaan kuitenkin, kun käyttäytymisen mallit, tapa kokea asioita, havainnoida ympäristöä ja itseään ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa on melko pysyvää ja muuttumatonta.
Vaikka persoonallisuushäiriöihin liittyvää käytöstä ei ole ihan helppo muuttaa, se on mahdollista. Mikäli koet käytöksesi ja sen seurausten rajoittavan elämääsi, haittaavan ihmissuhteistasi ja haluat löytää uudenlaisia käyttäytymisenmalleja, voit saada apua psykoterapiasta. Kaikki taas eivät koe persoonallisuushäiriöstään haittaa. Voit myös oppia tuntemaan itseäsi, piirteitäsi ja käytösmallejasi, ja elämään asian kanssa.
Persoonallisuushäiriöt kehittyvät yleensä jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Taustasyyt ovat moninaiset: perinnölliset tekijät, raskausaika, lapsuuden kokemukset ja traumat. Persoonallisuushäiriöt ovat melko yleisiä: 5–15 prosentilla väestöstä on jokin persoonallisuushäiriö.
Käytännössä persoonallisuushäiriö voi näyttäytyä vaikka siten, että tulkitset toisen ihmisen tunteita ja ajatuksia virheellisesti ja koet vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa tai työelämässä. Tunneilmaisusi saattavat olla niin voimakkaita, että ympärilläsi olevat ihmiset kokevat ne vaikeina, jopa pelottavina. Käytöstäsi ja reaktioitasi saatetaan pitää outona eikä yleisesti hyväksyttyinä tapoina reagoida. Persoonallisuushäiriöön liittyvä käyttäytyminen on ikään kuin pysyvä keino hallita ihmissuhteisiin liittyvää vuorovaikutusta, ahdistuksia tai yksinäisyyden tunnetta.
Toisinaan ympäristö vaikuttaa siten, että personaallisuushäiriö ei aktivoidu. Myös ikä saattaa joskus vähentää oireita. Stressitilanteissa moni meistä voi hetkellisesti kokea ja käyttäytyä persoonallisuushäiriöön viittaavalla tavalla. Myös psykiatrisiin sairauksiin saattaa liittyä persoonallisuushäiriöiden kaltaista käyttäytymistä, joka kuitenkin ilmenee vain sairastumisen aikana. Usein persoonallisuushäiriöstä kärsivien läheiset saattavat myös tarvita ulkopuolista apua ja tukea.
Persoonallisuushäiriöön liittyvään käyttäytymiseen saa usein tehokasta apua psykoterapiasta.
Persoonallisuushäiriöt jaetaan kolmeen tyyppiin
- Epäluuloinen, eristäytyvä
- Epäsosiaalinen, epävakaa, huomionhakuinen, narsistinen
- Vaativa, estynyt, riippuvainen
Ryhmä 1
Epäluuloinen
- Todellisuudentajun heikkeneminen
- Pitkävihaisuus
- Vainoharhaiset ajatustavat
- Muihin ihmisiin kohdistuva epäluulo
- Voi kokea tahattoman ja pienenkin kommentin ja asian itseensä kohdistuvana
- Suuttumus ja vastahyökkäys
- Epäilee toistuvasti puolisoaan uskottomuudesta tai alaisiaan tai työtovereitaan suunnitelmallisesta juonittelusta itseään vastaan
Eristäytyvä
- Vetäytyminen ihmissuhteista
- Rajoittunut tunteiden ilmaiseminen
- Mielikuvitusmaailmaan, itsetutkiskeluun tai harrastuksiin vetäytyminen
- Ei juuri läheisiä ystäviä
- Eristäytyminen, epäkiinnostus kontakteihin
Ryhmä 2
Epäsosiaalinen
- Piittaamattomuus normeista, laista ja moraalista
- Välinpitämättömyys, haluttomuus ja kyvyttömyys huomioida toisia ihmisiä
- Impulsiivinen, helposti ärtyvä
- Löytää syyn aina muualta kuin itsestä
- Ristiriidat yhteiskunnan ja/tai lähipiirin kanssa
Epävakaa
- Tunnetilojen ja minäkuvan epävakaus, tunnetilojen ja suunnitelmien ailahtelevuus
- Ihmissuhteiden epävakaus
- Hylätyksi tulemisen pelko, vaikeus kontrolloida suuttumusta
- Ailahtelevainen käsitys itsestä: erinomainen tai epäonnistunut ja mitätön
- Tunteiden säätely vaikeaa
- Mielialojen vaihtelu
- Musta-valkoinen ajattelutapa
- Elämä tuntuu olevan usein kaaoksessa, vaikeutta sitoutua pitkäjänteisesti suunnitelmiin
- Ihmissuhdemyrskyt
Huomionhakuinen
- Pakonomainen huomion haku
- Tarve olla keskipisteenä
- Pukeutuminen, dramaattisuus, flirttailu, ylieloisuus
- Lähellä olevat saattavat väsyä itsekeskeiseen käytökseen
- Herkästi loukkaantuva, halujen tyydyttämistä ja jännitystä etsivä
- Parisuhderistiriidat: jos ei saa huomioita, voi johtaa masennukseen
Narsistinen
- Suuruuskuvitelmat, epärealistiset kuvitelmat omista kyvyistä
- Empatian puute
- Vahva ihailun tarve
- Kokee olevansa oikeutettu erityiskohteluun
- Kateellinen, ylimielinen
- Voi käyttää muita hyväkseen
- Pidempiaikainen itsetunnon ja itsearvostuksen säätelyhäiriö
Ryhmä 3
Vaativa
- Järjestyksen, täydellisyyden ja kontrollin tarve voimakas
- Ylitunnollinen, perfektionisti, pikkutarkka, itsepäinen
- Joustamaton arvoihin ja moraaliin liittyvissä asioissa
- Yksityiskohdat, säännöt, aikataulut
- Omistautuvat usein työlleen ihmissuhteiden kustannuksella
- Johtaa usein uupumiseen
Estynyt
- Ihmissuhteissa voimakkaan estoinen
- Epävarmuus, riittämättömyys, jännitys
- Herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle
- Sosiaaliset tilanteet vaikeita: kokee, että muut ovat kriittisiä häntä kohtaan
- Kaipaa hyväksyntää
- Välttelee sosiaalisia kontakteja ja henkilökohtaisten asioiden käsittelyä
Riippuvainen
- Korostunut hoivatuksi tulemisen tarve: johtaa mukautuvaan, jopa alistuvaan käyttäytymiseen
- Vaikeudet tehdä päätöksiä
- Kyvyttömyys luottaa omaan pärjäämiseen tai siihen, että muilta on tukea saatavissa
- Usein ahdistus- ja masennusoireita
- Toisen hyväksynnän haku
- Tarvitsee tukea pienissäkin päätöksissä
Lähteet:
www.terveyskirjasto.fi
www.mielenterveystalo.fi
Kysy apua tai tukea mielenterveysneuvonnastamme.