Mielenterveyden keskusliiton perustivat mielenterveysongelmia itse kokeneet ihmiset 6.6.1971 Iisalmessa, Koljonvirran psykiatrisessa sairaalassa. Tavoitteena oli parantaa psyykkisesti sairastuneiden ja sairaudesta toipuneiden oikeuksia ja asemaa sekä vaikuttaa mielenterveysongelmiin liittyvään stigmaan.
Mielenterveyden keskusliiton perustamista enteilivät jo aikaisemmin psykiatrisiin sairaaloihin perustetut potilastoimikunnat ja myöhemmin sairaaloiden ulkopuolella toimintansa aloittaneet potilaisyhdistykset. Näistä Suomen ensimmäinen potilasyhdistys perustettiin vuonna 1968 Iisalmessa: Ylä-Savon Mielenterveystoiminnan Tuki ry. Onpa väitetty niinkin, että kyseessä olisi jopa maailman ensimmäinen potilasyhdistys!
60-luvulla mielenterveyden ongelmia ei vain hävetty. Niiden pelättiin jopa tarttuvan.
Sairautta vain peukalonkynnen verran
Aika ja olosuhteet olivat kuitenkin sellaiset, että perustaminen vaati hieman taustatukea potilasasioille omistautuneelta mieheltä. Vielä 1960-luvulla mielenterveysongelmia ei vain hävetty, vaan niiden pelättiin jopa tarttuvan. Potilaat suljettiin mielisairaaloihin lukkojen taakse, eikä mielenterveystyötä käytännössä ollut. Siillinjärven Harjamäen ja myöhemmin Koljonvirran mielisairaalan liikunnanohjaaja Tapani Rissanen, sittemmin mielenterveystyön pioneeri ja Mielenterveyden keskusliiton kunniapuheenjohtaja, ajatteli toisin.
”En kestänyt katsella, miten mielisairaanhoito piti koko ihmistä sairaana, vaikka sairautta saattoi ihmisessä olla vain peukalonkynnen verran. Keskityin siihen, mikä ihmisessä oli tervettä. Se alkoi kannatella”, muistelee Rissanen Revanssi-lehdessä 2015.
Rissanen lakkasi puhumasta mielisairaudesta, ja keskittyi mielenterveyden edistämiseen: Järjesti viikko-ohjelmaa, erilaista toimintaa, liikuntaa, kulttuuria ja retkiä potilaille. Sairaaloista ulostuleminen oli mullistavaa tuona aikana.
”Potilaat tulivat ihmisten ilmoille. He saivat itseluottamusta tehdä tavallisia asioita.”
Itseluottamuksen kasvu olikin avainasemassa ennen kuin perustettiin potilastoimikuntia ja potilasyhdistyksiä. Kun Mielenterveyden keskusliitto Koljonvirran sairaalassa perustettiin, paikalla perustamiskokouksessa oli 68 ihmistä, potilaita jopa kahdeksasta sairaalasta ja yhdeksästä jo syntyneestä mielenterveysyhdistyksestä. Puheenjohtajan nuijaa paukutti pastori Heikki Riihijärvi.
Paikalla potilaita jopa kahdeksasta sairaalasta ja yhdeksästä jo syntyneestä yhdistyksestä.
Uusia toimintoja tasaiseen tahtiin
Jo ensimmäisenä toimivuonna keskusliitolla oli 22 jäsenyhdistystä ja 2000 jäsentä. Samana vuonna alettiin julkaista jäsenlehteä. Mielenterveyden teemaviikkoa puolestaan ryhdyttiin viettämään säännöllisesti kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1974.
Keskusliiton toivon tukemiseen ja voimavaroihin pohjaava kurssitoiminta mielenterveyden ongelmia kokeville ihmisille alkoi vuonna 1982, ja ensimmäinen kokopäiväinen toiminnanjohtaja aloitti työnsä viittä vuotta myöhemmin. 90-luvun alussa toiminta kasvoi liikuntatoiminnalla, oikeusneuvonnalla ja ensimmäisillä Mielenterveyden keskusliiton vertaistukiryhmillä, tuolloin nimeltään oma-apuryhmät. Mielenterveysmessuja alettettiin järjestää säännöllisesti vuodesta 1997.
Ensimmäistä kertaa vastatiin vertaistukipuhelimeen 2000-luvulla ja tuolloin käynnistyi myös valtakunnallinen Mielenterveysneuvonta.
Ajankohtaisinta edelleen ihminen
2020-luvun alkupuolella meillä on eri puolilla maata yli 140 mielenterveysyhteisöä ja niissä 15 000 jäsentä. Järjestämme mielenterveysyhdistysten yhteisiä liikunta- ja kulttuuritapahtumia aivan kuten Koljonvirrallakin aikoinaan.
Toimintamme painottuu tänä päivänä verkkoon, ja tavoitammekin ihmisiä enemmän kuin koskaan, vuodessa noin 28 000 ihmistä – mielenterveysongelmia itse kokeneita, heidän läheisiään ja ammattilaisia.
Kuten liiton perustamisen alkuhetkinä, yhä edelleen toiminnassamme ajankohtaisinta on ihminen: mielenterveysongelmia kokevien ihmisten oikeudet ja mielenterveysongelmiin liittyvän stigman poistaminen.
Näin tässä on käynyt kun hulluus päästettiin silloin valloilleen
Tapani Rissanen