Ei hullumpi barometri

Mielenterveyden keskusliitto selvittää vuosittain mielenterveysongelmista kärsivien sekä eräiden muiden ryhmien suhtautumista erilaisiin mielenterveyden kysymyksiin. Kaikkiaan haastatellaan noin 2000 henkilöä.

Mielenterveyden keskusliiton yhteistyökumppaneita ovat olleet Suomen Psykiat-riyhdistys, Suomen Psykologiliitto ja Eli Lilly.

Barometriä on tehty vuodesta 2005 lähtien, ja sen toteuttaa TNS Gallup.

Mielenterveysbarometrit:
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005

Mielenterveysbarometri 2011:

Mielenterveysongelmat esteenä vakuutuksen saamiselle

Lähes puolet hoito-, sairauskulu- tai henkivakuutusta hakeneista mielenterveys-potilaista ja -kuntoutujista on saanut kielteisen päätöksen sairautensa tai saa-mansa psykoterapian vuoksi. Tulos käy ilmi Mielenterveyden keskusliiton TNS Gallupilta tilaamasta Mielenterveysbarometrista.

Joka neljäs kuntoutuja kertoi hakeneensa hoito-, sairauskulu- tai henkivakuutusta. Kaksi viidestä (43 %) näin tehneestä oli saanut kielteisen päätöksen, joka oli perusteltu hakijan mielenterveysongelmilla. Tieto psykoterapiassa käymisestä oli ollut hakemuksen hyväksymisen este noin viidesosassa (18 %) tapauksista. Näissä vastauksissa oli 7 % samoja henkilöitä.

Vain viisi prosenttia barometrikyselyyn vastanneista oli hakenut pankilta lainaturvaa sairauden, työttömyyden tai kuoleman varalta. Vajaa kolmannes (29 %) hakemuksista oli hylätty hakijan mielenterveysongelmiin vedoten. Seitsemän hakemusta sadasta oli saanut saman kohtelun, koska hakija käy psykote-rapiassa.

Valtaosa psykologeista ja psykologeista (74 %) oli sitä mieltä, että pankeilla ja vakuutusyhtiöllä ei pitäisi olla oikeutta jättää myöntämättä vakuutuksia tai laina-turvaa hakijan mielenterveysongelmien vuoksi. Psykiatrit olivat psykologeja myötämielisempiä vakuutusyhtiöiden päätöksiä kohtaan, sillä heistä 15 % oli sitä mieltä, että vakuutuksen epääminen on oikeutettua.
Mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien leimautumisen koke-mus kasvanut

Barometrin tulokset liitetiedostoina:

Mielenterveysbarometri 2010:

Joka neljäs mielenterveyspotilas ja -kuntoutuja ei saa apua fyysisiin sairauksiin

Joka neljäs mielenterveyspotilas ja -kuntoutuja ei saa apua fyysisiin vaivoihinsa. Heitä ei myöskään oteta vakavasti eikä tutkita riittävästi. Tulos käy ilmi Mielenterveyden keskusliiton TNS Gallupilta tilaamasta Mielenterveysbarometrista.

Mielenterveyspotilaat kuolevat huomattavasti muita nuorempina: miehet 20 vuotta aikaisemmin ja naiset 10 vuotta aikaisemmin kuin muu väestö. Yhtenä syynä on se, että monet fyysiset sairaudet jäävät huomaamatta ja hoitamatta. Tämänkertaisessa mielenterveysbarometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa mielenterveyspotilailta ja –kuntoutujilta sekä heidän läheisiltään, miten hyvin he saavat apua fyysisiin sairauksiin.

Barometrin tulokset liitetiedostoina:

Mielenterveysbarometri 2009:

Laadukas hoito keskittyy yksityiselle sektorille

Kaksi kolmesta mielenterveysbarometrin kyselyyn vastanneesta mielenterveysalan ammattilaisesta on melko vakuuttunut siitä, että paremmat mielenterveyspalvelut kohdistuvat hyväosaisille, koska heillä on paremmat taloudelliset edellytykset hankkia niitä yksityiseltä sektorilta. Psykologit (79%) uskoivat psykiatreja (57%) voimakkaammin siihen, että hyväosaisuus auttaa saamaan parempaa hoitoa.

Väitteeseen siitä, että alan parhaat kyvyt siirtyisivät taloudellisista syistä työskentelemään yksityiselle sektorille, uskoi 63 % psykologeista ja 37 % psykiatreista.

Enemmistö (59 %) ammattihenkilöistä arveli pätevän henkilöstön haluttomuuden muuttaa haja-asutusalueelle olevan merkittävä tekijä sille, että hoitoresurssit keskittyvät suurempiin asutuskeskuksiin.

Barometrin tulokset liitetiedostoina:

Mielenterveysbarometri 2008:

Suomalaiset vaativat lisää resursseja avohoidon kehittämiseen

Mielenterveyshoidon resurssit tulee suunnata nykyistä selvästi voimakkaammin avohoidon kehittämiseen. Viesti on erittäin selkeä, kysyttiinpä asiaa kuntoutujilta itseltään, heidän omaisiltaan tai alan ammattilaisilta. Kuntoutujista 75 ja heidän omaisistaan 78 prosenttia on tätä mieltä. Vaatimuksen taakse asettuu neljä viidestä (80 %) mielenterveysalan ammattilaisesta. Kysymys esitettiin myös satunnaisesti valitulta joukolta suomalaisia ja myös väestön enemmistö (51 %) korostaa enemmän avohoidon tukemista.

Barometrin tulokset liitetiedostoina:

Mielenterveysbarometri 2007:

Asenteet hieman lieventyneet

Kolmas mielenterveysbarometri osoitti, että ihmisten asenteet mielentervesongelmia kohtaan olivat hieman lieventyneet.

Kyselyyn osallistui mielenterveyskuntoutujia ja heidän omaisiaan sekä psykiatreja ja psykologeja. Lisäksi tutkittiin 1 267 suomalaisen mielipidettä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 1 992 henkilöä.

Barometrin tulokset pdf-tiedostona:

Mielenterveysbarometri 2006:

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin

Psykiatreista ja psykologeista vain viisi prosenttia pitää mielenterveyspalvelujen määrää riittävänä. Mielenterveyskuntoutujien enemmistö sen sijaan on varsin tyytyväinen saamiinsa mielenterveyspalveluihin. Heidän omaisistaan yli puolet pitää tilannetta hyvänä.

Kyselyyn osallistui mielenterveyskuntoutujia ja heidän omaisiaan sekä uutena ryhmänä tänä vuonna psykiatrit ja psykologit. Lisäksi tutkittiin 1 390 suomalaisen mielipidettä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 1 972 henkilöä.

Barometrin tulokset pdf-tiedostona:

Mielenterveysbarometri 2005:

Asenteet tiukassa

Mielenterveyden keskusliitto teetti Suomen Gallupilla loka-marraskuun vaihteessa 2005 ensimmäisen mielenterveysbarometrin.

Kyselystä kävi ilmi muun muassa se, että kolmannes suomalaisista ei haluaisi mielenterveysongelmista kuntoutuvaa henkilöä naapurikseen. Vähemmän toivottuja olivat vain narkomaanit, alkoholistit ja rikoksista tuomitut.

Tutkimusta varten haastateltiin mielenterveyskuntoutujia, heidän omaisiaan sekä muita suomalaisia. Haastatteluja tehtiin yhteensä 939.

Barometrin tulokset liitetiedostona:

Toiminnanjohtaja Timo Peltovuoren kommentteja barometrin tuloksiin: